Powered By Blogger

sunnuntai 24. tammikuuta 2016

Elossa taas!



Lauantaina hissuttelin. Pää oli vielä turta ja vatsa täysin tyhjä. Tässä kaikki, mitä eilen söin:


Silmät tekivät tepposia, näin kaikessa "ylimääräiset reunat", varjot tai mitkä lie... Puolilta päivin olin kuitenkin jo pystyssä ja yrittämässä päästä kiinni elämän reunasta... Keltaista ruokaa vain teki mieli, kuten aina toipilaspäivinä...


Vähän myöhemmin oli jo sen verran hyvä olo, että alkoi kahvihammasta kolottaa. Se on aina hyvä merkki!


Maitokahvi maistuisi!


Tällaista löytyi kaapista tänään:


http://meira.fi/fi/kahvi/cafe-arome-hieno-vaalea


Vähän vaaleaahan tämä on, mutta laitetaan reilusti...


Tuoksui NIIIIN hyvältä!






Hyvältä näyttää!


Ja kylläpä maistui kahvi hyvältä kahvittoman päivän jälkeen!



Jotain hyvää, sallittua, herkkua kaveriksi:




Kahvihetkestä sain voimia ja seuraavaksi hemmottelin itseäni suihkulla. Siellä ollessani näin tähtiä... Suihkuverho!


Suihkusta sain taas lisää elinvoimaa ja siirryin olohuoneeseen rentoutumaan jalkahoidolla...


Ah, autuutta!


Oi onnea!


Samaan syssyyn jatkoin itseni hemmottelua vielä kynsihoidolla


Tässä vaiheessa tietää jo olevansa elossa! Nälkäkin on ja tekee mieli ruokaa... keltaista ruokaa kuitenkin...


Vähän välipalaa...


Illalla Ukko kokkasi ihanaa keltaista ruokaa: pohjalla on ruisleipää, sitten kanaa ja persikkaa, päällä juustokuorrutus. Vähän sottasesti sain sen lautaselleni... Mutta tämän kun söi, tiesi viimeistää olevansa täysin elossa!


Illalla pystyi jo katsomaan telkkariakin. Ja siinä samalla pyörittelin sukkakudintani (ikuisuusprojekti...) käsissäni...


Nyt olisi varsi valmis!


Tähän on tultu. Elossa taas ja ei muuta kuin uutta toivoa herättelemään...


10 kommenttia:

  1. Mainio juttu, että päänsärkypahalainen jätti sinut rauhaan. Kuulostaa kovin kamalalta, että vähän väliä migreeni kaataa sinut kanveesiin ihan totaalisesti. Tyhmä tauti! Löytyisipä vihdoin siihen tepsivä lääke!
    Sukat ovat edistyneet hienosti! Kyllä niistä hyvät tulee! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos, hiljaa hyvät sukat tulee... Vai miten se nyt menikään...

      Täytyy kyllä myöntää, että migreenin kanssa tulee välillä toivoton olo, kun mikään ei auta. Ja elän niin terveellisesti ja välttelen kohtauksille altistavia asioita ja ravaan lääkärillä ja kokeilen kaikki mahdolliset ja mahdottomat pillerit... Taas täytyy vain toivoa...

      Poista
  2. Hienolta näyttää, mutta migreeni ei kuulosta mukavalta. En koskaan toivo tätä sairautta kellekkään. Nyt olen saanut olla liki kuukauden ilman kohtauksia. Edellinen kestikin sitten sen kuukauden. Tasapaino elämässä siis. Nautitaan jokaisesta migreenittömistä päivästä täysin siemauksin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt nautitaan! Pysykööt iiron käkkärässä tuo vaiva ja kaukana susta ja musta...

      Poista
  3. Ihania nuo keltaiset ruoat :-). Ja hieno on varsi!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänks! Varsin hieno siis... Nyt olenkin sitten hankalamman asian äärellä: se kantapää... On mulla ohjeet :)

      Poista
  4. En ymmärrä miksi ihmisten mielestä kantapää on vaikea. Voitko kertoa mulle? Oon joskus siskollekin Skypessä opettanut silmukka silmukalta miten se tehdään. Ymmärrän siis kyllä, että eri asiat on eri ihmisille vaikeita, mutta mua kiinnostaa tietää, että mikä siinä on vaikeeta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muista ihmisistä en tiedä, mutta mun kohdalla se on vaikeeta, koska olen tehnyt tasan yhden sukkaparin jokaista vuosikymmentäni kohti :) Ei mikään rutiinijuttu.

      Poista
    2. Elän semmoisessa unelmassa, että keksisin jonkin maagisen ratkaisun ihmisten kantapääkammoon. Jos sitä nyt siksi voi sanoa. Monesti kuulen, että se on ihmisille se kompastuskivi ja moni ei sukkaa edes tee sen takia. Tosin helppohan tässä on elvistellä, kun pelkästään viime vuonna tein yli 20 sukkaparit enkä edes jaksa muistaa tuntuiko ensimmäinen kantapää hankalalta ;)

      Poista
    3. Jokaisella on akilleen kantapäänsä... Sulla on semmonen rutiini sukkien kanssa että ei tunnu missään :)

      Poista