Powered By Blogger

torstai 31. tammikuuta 2019

Kahvikissa



Syntymäpäivät ovat mukavia. Jopa niin mukavia, että meidän postcrossareiden mielestä syntymäpäivää voi juhlia myös postcrossingin aloittamispäivänä, postcrossing synttärinä ❤ Tiistai-iltana minut oli kutsuttu Mervin 8v synttäreille. ONNEA!


Pöytä oli koreana terveellisistä herkuista. Ja tietenkin sain kupin kahvia, kahvikissa mikä kahvikissa  ;) 


Mutta tunnistatkos tämän eläimen?


Sehän on kahvikissa  ❤


Mukavan ja nopeasti hurahtaneen illan jälkeen läksin vielä kävellen kotia kohti yhdessä Ritun kanssa. Ihania ihmisiä nämä postcrossarit  ❤


Tuo kyltti puolimetrisessä hangessa herätti hilpeyttä...


tiistai 29. tammikuuta 2019

Kortepohjassa pimeän aikaan



Viime viikolla Kortepohjasta löytämäni kukat lumosivat minut uudelleen maanantai-iltana pimeän aikaan ❤

Leskenlehdet



Sinivuokot



Ja vielä...


...puna-ailakit


Tämä "ukkeli" on talven tekemää taidetta


Tämä ukkeli on Reijo Veijasen teos Joko se bussi mäni?


Vertailun vuoksi sama sininen herrasmies lumettomaan ja valoisaan aikaan: 


Pimeässä kaikki näyttää toisenlaiselta. Talvella on taito saada taide näyttämään... no, talviselta :)


Sunnuntaiherkut



Mitkä herkut? Entäs se herkkulakko? Ei syytä huoleen: luvallisia herkkuja vaan nautiskelin ❤






Sellaisia sunnuntaiherkkuja  ❤


100 tapaa uudistua ja kukoistaa ★7★



26.1.2019  LUE

Lukemalla voi kokea uskomattomia seikkailuja. Sen olen huomannut nyt lukukuun tammikuun aikana...


On ollut aikaa lukea.


Mieluiten luen ennen nukkumaan menoa. Ja vapaa-aamuisin.


Usein nautin samalla kupposen kahvia. Aamuisin.


Olen sukeltanut moniin maailmoihin ja syövereihin...


Olen löytänyt lukemisen ilon. Ja monta mielenkiintoista kirjaa.


Nautin lukemisesta.


Uudistun ja kukoistan ★★★★★★★

maanantai 28. tammikuuta 2019

Lukukuu



Tammikuu on tänä vuonna ollut varsinainen lukukuu...


Pari kirjaa luin loppuun ja sitten olen ehtinyt lukea viisi kirjaa kokonaan :)


Eppu Nuotiolta luin kirjat Ellen Lähteen tutkimuksista...


Myrkkykeisossa tutustutaan Ellen lähteeseen ja hänen lähipiiriinsä. Ellen on yli viisikymppinen leskirouva, martta ja muutenkin mukava ihminen :) Lähipiiriin kuuluvat eri ikäiset, monessa elämäntilanteessa olevat ihmiset. Ja sitten on se mysteeri, kadonnut nainen...



Nyt osui käsiin sellaiset kahvikirjat, että nyt ei pysty kaikkia kuvaamaan. Yksi aukeama maistiaisiksi ja voin kertoa, että kahvi tai kahvila mainitaan Myrkkykeisossa 51 kertaa!!!


Ellen Lähteen tutkimukset jatkuvat Anopinhampaassa, jossa tapauksena ovat oudot kuolemat Lohenkarin suvussa. Sukusalaisuuksien vyyhti paljastuu...


Lisänä sopassa on Ellenin oma rakkauselämä...


Kahvi on yleinen sana myös Anopinhampaassa: 53 kertaa!!!


Eppu Nuotio käyttää mukavia vertauksia: "Raivo täyttää Samuelin, ennen kokematon raivo, kuin uimarin yllättävä pakoaalto, joka tempaa mukaansa". "...kolmen kuukauden aikaraja perunkirjoituksen järjestämiseen olisi tullut Lohenkarin perheen eteen liian nopeasti, kuin hirvi pimeällä tiellä."  "Isän ääni on karhea niin kuin sarkatakki." Ja sitten oli sekin, jossa joku asia oli lämmin kuin hailuotolainen villapaita... Vain muutamia mainitakseni.


Seuraavaksi tartuin John Boynen teoksiin



En ole nähnyt elokuvaa, luin tuntematta tarinaa ennakolta...


Holokaustista kerrotaan naiivin lapsen silmin nähtynä. Bruno ei ymmärrä mitä uuden kodin naapurissa tapahtuu. Hän puhuu Aus vitsistä, Hilleristä ja haluaisi päästä vierailulle sen pojan luo, joka istuu risti-istunnassa piikkilanka-aidan toisella puolella. Raidallisessa pyjamassa. 


"Sinä olet minun paras ystäväni,Shmuel", hän sanoi. "Paras ystäväni elämän loppuun asti." Tämän jälkeen kertomus jatkuu vain 13 rivin verran...


Tämän kirjan lukeminen ällötti minua. En osaa kuvitella Hitleriä mukavana miehenä tai Berghofia rauhan tyyssijana... On surullista seurata, millainen kaikkien rakastamasta Pierrotista kasvaa Hitleriä ihannoidessaan... Toivoin koko ajan jotain hyvää tapahtuvan, mutta eihän tämä kertomus maailmanhistoriaa saanut muuttumaan. Voiko tällaisessa kertomuksessa olla mitään hyvää? Ehkä...




Kaikessa kauheudessaan kyllä nämä kirjat kannatti lukea.


Kaikki nämä kannatti lukea. Joskus luen ne uudestaan...


Tämmöinen lukukuu tämä on ollut :)


sunnuntai 27. tammikuuta 2019

Lauantain aamukahvit



Viikonloppu, makoisat unet ja myöhäiset aamukahvit ❤


Kahvikaapista löytyi tämä:


https://www.pelicanrouge.fi/rich-blend/



Pressopannu ja Tupperin maidonvaahdotin valmiustilassa...





Tummasuklainen tuoksu...



1.  Mäntä poistetaan ja lieriöön kaadetaan kahvijauhetta noin ruokalusikallinen kuppia kohden.
2.  Kaadetaan kuumaa (ei aivan kiehuvaa) vettä pannuun ja sekoitetaan varovasti.
3.  Asetetaan mäntä kansineen takaisin pannun päälle ja annetaan seistä pari minuuttia.


4.   Mäntä painetaan alas mahdollisimman hitaasti.


5.  Kahvi kaadetaan kuppiin välittömästi.




Ja sitten maitovaahto joukkoon...



Hyvää aamukahviaikaa!


Ukon ja Kuopuksen kanssa käytiin vähän kaupoilla -niistä joskus myöhemmin lisää. Nälkähän siinä sitten tuli ja Ukko ehdotti Nagarkotia. Kiinni veti!


Kananmunaa, kasviksia, sipulia, inkivääriä, valkosipulia ja paistettua riisiä oli tämänkertainen annokseni. Ihanaa!
 

Kaiken kukkuraksi törmäsin yhteen hyvään tuttuun ihan yllättäin nepalilaisessa ;) 

Kotona sitten nautimme iltakahvit ❤