My day, my way

Pyynnöistä huolimatta... Vaikka kukaan ei oikeasti haluaisikaan, niin tänään tulee taas semmoinen "mitä tänään tein"-sillisalaatti-postaus. Miksi? Koska mä voin :)

Herätyskello soi klo 8.00. Torkutin. Torkutin toisen kerran. Torkutin vielä kerran ja nousin, en yhtään pirteänä, klo 8.15. Miksi? Olen lomalla, hyvänen aika!

Vapaaehtoistyössä on tarjolla myös aamuvuoroja, joten kerranhan sitäkin on kokeiltava! 9.15 puin toppapuvun kaiken muun päälle ja hyppäsin pyörälle. Pakkasta oli -19 astetta, ihan siedettävä pyöräilykeli.

Rohkeasti jätin aamukahvit keittämättä, sillä tiedän, että vapaaehtoistöissä saa hyvää vapaaehtoiskahvia :)

Ja hyvää vapaaehtoisjugurttia ;)

Hyvin sujuivat vapaaehtoistyöt tänään (kun eilen illalla kävin harjoittelemassa...) ja kolme kuppia vapaaehtoiskahvia ehdin juomaan ennen kuin ymmärsin lähteä kotia kohti. Sen kolmannen kupillisen aikana kirjoittelin pienen pinon kortteja, koska tiedän, että heti pyörätelineen vieressä on postilaatikko...

Laatikon kylkeen on joku jättänyt viestejä... melkein minun nimeni, rotta...

Ja kortit laatikkoon!
 

Harmittelen, että en kurkkinut verhojen raosta puolen päivän aikoihin... Näin netissä niin hienoja halokuvia ja ymmärrän nyt, miksi verhojen takainen maailma näytti ihan superkirkkaalta. Mutta minun kotimatkani aikana aurinko oli jo laskemassa mailleen...

Laskevan auringon valossa paistattelee päivää yksi kaupungin Alvar Aalloista: Viitatorni

Nyt on kyllä ihan pakko jo vilauttaa jotakin, joka yllätti ja ilahdutti tänään. Paketti tuli ihan puun takaa! Tai no, sen antoi minulle "ohjastava blogiystäväni" Aino P.

Millään en meinannut saada näppejäni pidettyä erossa kauniista paketista ja hypistelin kulmaa sen verran, että tuntui sekä pehmeältä että kovalta...  "Se on mitä on..."  Ja koska Aino P. kertoi lahjan näyttäneen niin minulta, olin alusta asti varma, että paketissa on kääpäukko!!! 

Mutta tässä vaiheessa paketti takaisin pussiin ja matka jatkui!

Laajavuori lumettuu...

Matkan varrelle on rakentumassa uusi, kiva paikka. Tosin minua vähän närästää "sadanta" ja "sulanta"... Se on varmaan jotain infrastruktuurikieltä, minulle yhtä vierasta kuin mandariinikiina.

Vaan olipa joku ehtinyt jo tägätä taulun. Tällainen kaupunkikosteikosta kuitenkin on tulossa...

...ja tältä kohteessa näytti tänään kun ohi pyöräilin:

Sitten jouduin vähän sivupoluille...

...kun sivupoluilla näytti niin kauniilta!

Muut kulkivat ilman pyörää, sainkin haukut yhdeltä kookkaalta urokselta...

...koiraparka säikähti varmaan nastarenkaideni rahinaa...

Pahoitteluni!

Kuljin myös sen paikan ohi, jossa olen ihaillut tätä graffitia (kuva on viime keväältä)

Nyt sitä ei enää ollut, vaan päällä oli kaikenmaailman töherryksiä. Ensin minulla kiehahti, mutta sitten tajusin, että hei: näinhän tämä menee. Graffiteilla on elinkaari ja tuo siivekäs oli nyt tullut kaarensa päähän ja that's it!

Eilisen kahvipurkkini sanoja lainatakseni:

Ja sitten siinä vieressä valotolpassa on tämä liikkis:

Graffitien tapaan katoavaa taidetta edustavat nämä jääveistokset...

...tässä tänään, huomenna, mutta kukaan ei tiedä kuinka kauan

Tässä vaiheessa käteni olivat yhtä jäässä kuin nuo valuvat vedet, joten oli vain yksi vaihtoehto:äkkiä kotiin. Onneksi olin jo lähellä kotia!

Kotona laitoin valmiiksi lataamani tiskikoneen ja pyykkikoneen päälle ja sytyttelin jouluvaloja ja kynttilöitä. Innokkaana aloin ottaa myös valokuvia todetakseni, että sormieni lisäksi myös kamerani oli jäässä!

Valokuvista tuli jännittäviä...

Oli aika ottaa kääpäukko paketista...

Sumu alkaa hälvetä ja kääpäukko tulee näkyviin...

Wau!!! Ihana! Todella mieluinen kääpäukko :) Kylläpä onkin minun näköiseni, kiitos tuhannesti!!! Paikka seinältä on jo katsottuna...

Ja kortti on ihana, vähän haastava käsityömalli minulle ;)

Postikin oli tuonut kortin ja siinä postimerkissä on vähän lisää haastetta käsitöihin...

Entäs se kortti sitten?

No täydellinen kahvikissan kortti! Kiitos, Virpi!!!

Kello oli tässä vaiheessa siinä 15 maissa ja olin yksin kotona. Sain aivan itse päättää mitä seuraavaksi tein. Koneet pyörittivät ja ruokakin oli jo eilen tehty valmiiksi. Omaa aikaa!

Päätin ottaa esiin (taas yhden) joululahjani ja katsella monien muiden naisten tapaan kynsiäni...

Ensimmäinen vaihe:

Viilaa kynnet

Ammattilaiset suosittelevat viilaamista, sillä se ehkäisee kynsien vaurioitumista

Toinen vaihe:

Hio kynnet

Se tasoittaa uurteita ja silottaa kynnen pinnan

Kolmas vaihe:

Kiillota kynnet

Kynsistä tulee terveen kiiltävät

Vältä liiallista hiomista. Yhtä kynttä voi hioa enintään 15 sekuntia 2 viikon välein

Kynsienhoitoon kehitetty vitamiiniöljy hoitaa ja kosteuttaa kynsiä sekä kynsinauhoja. 

Käytä päivittäin

Scholl Velvet Smooth Nail Care Oil ekee kynsistä kiiltävät ja vahvat

Ja tämän jälkeen on NIIIN hienot kynnet!

Niin hienot, että oli pakko vain asettua tähän... (välillä toki ripustin pyykkejä, söin ja muuta semmoista)

...kääntää päätä vähän...

...ja nauttia pelistä ja maailmanmestaruudesta! Mitalikahvit join jo ensimmäisen erän aikana, sillä mitali oli varmasti tulossa ja hopeakin olisi kelvannut minulle...

...mutta en toki kullastakaan mieltäni pahoita ;)

Onnea pojat!!!

Kello on jo yli puolen yön. Puhallan kynttilät ja painun yöpuulle. Tämä oli minun päiväni. Kauniita unia.