Perjantain tunnelma oli aivan päinvastainen, kuin torstain toiveikas tunnelma... Aamulla herätessä särki pahaenteisesti päätä, mutta yritin taltuttaa sen parhailla lääkkeilläni. Työkaverin kyydissä pääsin työpaikalle, ilmoittauduin esimiehelle, sain toiselta työkaverilta kyydin takaisin kotiin ja ehdin juuri ja juuri ajoissa... Loppu vuorokausi oli sitten tuskaa, oksentelua ja hillitöntä kipua. Migreeni iski salakavalasti, puukotti selkään ja lannisti petiin... Arvaappa, oliko nyt olo kuin hangonkeksillä...
Näissä fiiliksissä meni koko perjantai päivä, seuraava yö, pitkälle lauantaipäivään...
Tämä kolahti. Ja kovaa...
Niin...
VastaaPoista