Ihana Istanbul!

Huomenta, Istanbul! Verhot auki...

Ja nämä näkymät!

Koska halusimme nukkua myöhään, skippasimme tällä kertaa aamiaisen. Omassa huoneessa keittelimme aamukahvit ja teet

Lounasaikaan vasta lähdimme liikkeelle. Kävelimme tyttöjen sedän työpaikan lounaalle:

Työpaikalla :)

Kunnon kotiruokalounas. Vasemmalla erişte = makaroonia ja oikealla kanaa. Olihan hyvää!

Firman oma kahvila kiinnosti myös...

Kahvikoneiden Alfa Romeo :)

Kaikille muille maistui ice latte, mutta minä halusin "oikeaa kahvia". Ja mikä parasta, täällä saa laktoositonta lattea ;)

Iltapäivällä ryhdyimme sitten leikkimään turistia. Ensimmäisen yömme jännittävien tapahtumien jälkeen kaikki julkiset liikennevälineet ovat olleet maksuttomia ja "kampanja" jatkui edelleen. Ensimmäisenä matkustimme Euroopasta Aasiaan laivalla Bosborinsalmen yli Besiktasista Üsküdariin.

Üsküdarissa puoli neljän maissa...

Kukkakauppa

Simit-kärry

Simit on seesaminsiemenillä peitetty ohut rinkeli, jonka juuret ulottuvat 1500-luvulle saakka. Silloin Istanbuliin suuntaavat ja sieltä pois matkustavat karavaanarit täyttivät varastonsa herkullisilla leipärenkailla kaupungin lähettyvillä sijaitsevassa İzmitin kaupungissa. Pikaruokaa edeltävän herkun nimi onkin peräisin juuri İzmitistä. Nykyisin seesamilla peitetty simit on paitsi yleinen herkku aamiaispöydässä, myös suosittua katuruokaa. Todellakin halusin simitin!

Jatkoimme huviajeluamme metrolla. Metron merkki:

Metroasemilla on aivan upeita  kaakeleita. Tässä pari maistiaista:

Jotenkin en yhtään tajunnut, että nyt minut sai höynäytettyä paikkaan, jota kammoksun... En halua olla maan alla, varsinkaan silloin, kun yläpuolella on VETTÄ!

Mutta niin vaan hurautimme Bosborinsalmen ali, Üsküdarista Sirkeciin. Kaikenlaisia kuvia junasta, tunnelista ja sen rakentamisesta voit nähdä, jos googlaat marmaray... Kammotuksestani huolimatta matka sujui hyvin :)

Sirkecissä tutustuimme Oriental Expresin pääteasemaan. Siellä oli rauhallinen tunnelma...

Täältä lähdettiin Pariisiin ja tänne saavuttiin Pariisista Oriental Expressillä 1880-luvulta vuoteen 1977 asti sota-aikoja lukuunottamatta.

Asemakissa

Tästä jatkoimme jalan. Joka käänteestä ei ole kuvia, mutta tässä joitakin myyntikärryjä matkallamme kohti uutta moskeijaa...

Tästä katukahvilasta olisi saanut avotulella kiehautettua turkkilaista kahvia, mutta ei ollut vielä kahviaika...

Näyteikkunassa...

Paahdettuja kastanjoita...

Maissia keitettynä tai grillattuna...

Saisiko olla simit?

Monenlaisia kohtaamisia Istanbulissa...

Eminönün Yeni Camii. Uusi moskeija oli joskus uusi, se on rakennettu vuosina 1597-1665

Pääsisäänkäynti

Nokka kohti Mekkaa... Yksi siellä vähän sooloilee...

Sisäpihalle asti voivat turistitkin tulla kuvailemaan...

Aivan Galata-sillan kupeessa olimme

Galata-torni (Beyoglussa). Yhdeksänkerroksinen ja lähes 67 metriä korkea Galata-torni oli valmistuessaan Istanbulin korkein rakennus. Vaan eipä ole enää...

Istanbulissa ei tarvitse olla yksin. Maustebasaarissa, sekä sisällä että ulkona, on melkoinen tungos...

Värejä ja tuoksuja...

Kuivattuja hedelmiä

Teeserviisejä...

Kahvimyllyjä...

Ja taas olimme matkalla... Laivoilla kuljimme reitin Eminönü-Üsküdar-Besiktas  

Ilman autoa ja kävelyä emme olisi pärjänneet, vaikka joukkoliikenne on tosi runsasta ja sujuvaa. Välimatkat Istanbulissa ovat suuret.

Seuraava kohteemme oli Ortaköy. Ihan vähän tein korttiostoksia...

Kissavalvonta toimi täälläkin...

Värikästä!

Jälleen oltiin moskeijan portilla:

Ortaköyn moskeija Bosborin sillan vieressä

Aurinko, kuu ja tähti

Suurin syy Ortaköyhyn tuloon oli nälkä. Ja muisto maailman parhaista uuniperunoista! Kerran, noin kymmenen vuotta sitten olin käynyt näillä pottusilla...

Nyt herkutellaan (mutta herneitä en tilannut!)

Ajelimme seuraavaksi Kanyon nimiseen ostoskeskukseen Leventiin. Eniten kiinnostivat kirjakaupat. Tässä kirjakaupassa oli sisällä kahvila / kahvikauppa. Keskityin kirjoihin ja muihin paperitavaroihin, enkä poikennut kupposelliselle...

Sitten alkoikin puoliyö lähestyä ja oli aika siirtyä lentokentän läheisyydessä olevaan hotelliimme. Olikin ihan kiva hotelli... Pullman

Odottelimme hetken lobbyssa...

...ennen kuin pääsimme sviittiimme

Ensimmäinen banaani kahteen viikkoon ;)

Kaikkea oli!

Kello lähestyi yhtä. Silmäni alkoivat painua kiinni ja pääni upposi tyynyyn. Esikoinen ja Kuopus painuivat vielä vaahtokylpyyn...

Kauaa ei ehditty nukkumaan...