Powered By Blogger

keskiviikko 9. toukokuuta 2018

Aamukahvit ja iltakahvit



Aamukahveja juotiin töissä useampikin kupponen. Ja tunnustan: myös mansikkakakkua meni useampi palanen



Ukko oli käynyt kirpparilla ja löytänyt sieltä haeskelemani SUUREN kahvikupin, johon sain istuttaa orvokkeja 


Iltakahvit olivat juhlallinen hetki...


Kesän ensimmäiset kahvit parvekkeella 


Vaikka olikin hassun nimistä korviketta...


Pyöräilyviikon kunniaksi aloitin lukemaan Polkupyörällä ajamisen taitoa...


Täytyy sanoa, että onpa työläs alku.


En ole vielä koukussa, mutta annan kirjalle tilaisuuden...


Orvokit kupissa ovat toistaiseksi ainoat parvekekukkani...


Kotiini on postiluukusta pudonnut jälleen pieniä taideteoksia...


...joissa on ollut kiinni postikortteja maailmalta. Ensimmäinen korttini ikinä Kap Verdeltä. Kiitos Pikkumyy 


Kahvikortti Kreetalta ❤ Siskolle kiitos
 

 Eli olihan siinä sitten vielä kolmaskin kuppi kahvia




10 kommenttia:

  1. Voi näitä sinun kahvihetkiä ovat kyllä aina niin ihania♥ Mansikkakakku näyttää herkulliselta ja tuo mansikkakuppi on hieno! Kiva kun miehesi tuon löysi! Kaunista ja leppoisaa helatorstaista♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla onkin tapana NAUTTIA kahvia sen sijaan että joisin kahvia ❤ Ja mansikkakakkua ❤ Ja Ukolle poitsit mansikkakupista ❤
      Helatorstai oli totisesti kaunis ja liikunnallinen ❤

      Poista
  2. Kauniin kupin on miehesi löytänyt! Voih, tuollaista mansikkakakkua menis mullakin useampi pala ;)

    VastaaPoista
  3. Oi, nyt on kyllä ollut ihanan lämmintä! Täälläkin on jo avattu patiokausi, eilen siellä nautiskeltiin iltaletut :-). On kyllä hieno tuo orvokkikuppi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On nautittu kesästä ❤ Iltaletut ulkona kuulostaa ihanalta ❤ Ja kuppi on täydellinen -Ukko on hyvä toteuttamaan toiveita ❤

      Poista
  4. Mielettömän hieno tuo iso kuppi! <3 Ja aivan uskomattoman ihanaa tämä lämpö ja auringonvalo nyt. Nautitaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin nautitaan ❤ Ja oli muuten nyt semmoinen kirja, että piti antaa periksi... 44 sivua vaivalloisesti kahlasin ja koska ei siinä vaiheessa tuntunut vielä mitenkään kiinnostavalta, ainoastaan järkyttävän raskaalta (en jaksa kymmentä kalalajia sivulla...), niin se oli möimöi! Joku toinen saa ottaa kirjan ja peräti tykätä. Hienosta kannesta ja nimestä huolimatta ei ollut minun kirjani :(

      Poista