Powered By Blogger

lauantai 7. tammikuuta 2017

Oulussa kummittelemassa



Kuukauden kuluttua iki-ihana kummipoika täyttää jo vuoden. Kyllä nyt oli tätien aika jälleen nähdä kullannuppua! Siksipä loppiaisaamuna klo 8 istuuduimme pohjoisen suuntaan lähtevään bussiin. Kaksi kummitätiä. Puoleenmatkaan nukutti suloisesti, välillä vähän vaan kurkistelin...




Jotain käsissä pyöriteltävää oli myös mukana...


Tädit haettiin bussilta, ei tarvinnut pakkasessa ja viimassa palella. Vastaanotto oli sydämellinen ja lämmin <3 Kummipoika katseli hetken aikaa tätejä hiukan kauempaa ja sillä aikaa tädit saivat hoitoa kahvihampaan ja teehampaan kolotukseen. Ja kummipojan ihana 3-vuotias isosisko "lämmikehampaan" kolotukseen :)


Muumipappakeksin lisäksi nautin palan (jos toisenkin...) Martsen mainiota Lakka-mokkakakkua <3


Lakka-mokkakakku hehkuu kynttilänvalossa. Mutta kun kuvasin kynttilää, niin siellä näyttääkin olevan ENKELI <3


Illan mittaan meitä kestittiin useaan otteeseen -ei ollut nukkumaan mennessä nälkä ;) Kummipoika uskaltautui tätien huomion kohteeksi ja syleihin ja isosisko opasti meitä erilaisten Muumipelien saloihin <3 Martse ehti laittamaan lapset yöpuule ja sitten vielä vaihtamaan kuulumisia "tätien" kanssa. Ihanaa, kun on tällainen ystäväporukka <3

Aamulla isosisko oli heti valmis leikkimään tätien kanssa... Aamupuuron ja aamukahvin ennen ja jälkeen ehdimme junailla olohuoneessa...


Melkein 20 vuotta olen joka vuosi "laulanut joulun pakettiin" loppiaisena Kypärämäen kauneimmissa joululauluissa. Kummipojan vuoksi  (tapaamisen ajankohta oli niin passeli koko porukalle!) olin valmis skippaamaan joululauluperinteeni. Mutta ei minun siitä kokonaan tarvinnut luopua... Kummipojan isosisko lauloi meille joululauluja <3


Lauantaiaamupäivä kului yhdessä hujauksessa ja tädit lähtivät halausten kera paluumatkalle. Pyhäjärvellä pysähdyttiin kahvinostopaussille...



Kahvi ja sämpylä upposivat vauhdilla...


...ja edelleen pyörittelin jotain käsissäni...


Muuten meni paluumatkakin hyvin, mutta loppumatkalla ei ollut hetkenkään rauhaa, kun kaksi kuljettajaa puhuivat äijäjuttujaan kovaan ääneen... Tätiä ärsytti...

Mutta kotona olin sitten illan jo pimennyttyä. Kiitos kummipojalle ja koko perheelle sekä toiselle kummitädille <3 Ihana vierailu <3

Kotiintuomisina minulla oli vielä kuvia:


Pikkuhiljaa koko kotiväkeni oli koolla ja meillä jatkuu tavallinen teiniperheen arki ;)


4 kommenttia:

  1. Aivan ihan vierailu! Muumipiparit olisivat maistuneet minullekkin =D. Joulu alkaa olla virallisisti taputeltu, joten ihanaa alkavaa viikkoa sinulle <3!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vierailu <3

      Loistavaa joulun jälkeistä aikaa (seuraavaa joulua odotellessa) ja kaikkea hyvää tähän vuoteen myös sinulle!

      Poista
  2. Kummittelu on kivaa, mutta se on harmillista, kun kummilapset asuvat kaukana. Yhteiset hetket ovat silloin aina jotenkin juhlalla kuorrutettuja, vaikka olisi ihana elää mukana kummilasten arjessakin. t. nimim. melkein kaikki kummilapsensa kaukaa kummitellut :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaukaa kummittelu on kuitenkin parempi kuin etäinen kummittelu... Ja kyllä se joka kerta on juhlaa -kakkuakin on ollut joka ikinen kerta :D

      Poista