Ystävysten kulttuurisuunnistus

Kesäkuun alussa oli tavattu viimeksi, joten jo oli aikakin tavata Bestiksen kanssa ❤️ Olin varoittanut nukkuvani kymmeneen. Heräsin vähän vaille yhdeksän, mutta Bestis saapui sitten kymmeneltä ❤️ Olin laittanut meille vähän aamiaisen tapaista, mutta Bestis oli tietenkin syönyt jo tuntikausia sitten...

Ja sitten oli homman nimi 10. Kulttuurisuunnistus -minullekin melko mones. Pyöräilimme bestiksen kanssa keskustaan ja aloitimme Kaupungintalosta...

Kohti juhlasalia...

Portaikko on minun suosikkikohtani Kaupungintalolla  ❤️

Pari pikaräpsyä vain Kaupungintalolta, kierrokselle ei ollut aikaa jäädä...

Matkamme jatkui Kaupunginteatterille, jossa sijaitsivat teatterin ja sinfonian rastit. Nopeat vastaukset ja ei kun eteenpäin!

Edelleen samoilla kulmilla pyörimme ja suuntasimme Kaupunginkirkkoon...

Tyyliltään Jyväskylän kaupunginkirkko edustaa rakennusaikansa jäljittelytyyliä, jossa on sekä romaanisia että goottilaisia piirteitä. Kirkon suunnitteluvaiheessa oli merkittävällä tavalla mukana seurakunnan silloinen pappi, myös kirjallisista harrastuksistaan tunnettu G. O. Schöneman.

Tämän rastin vastaus löytyi tästä pienellä laskutoimituksella...

Nyt oli neljä leimaa kerättynä ja olisi voinut jo osallistua arvontaan ;)

Me katselimme kirkkoa ja sen yksityiskohtia...

Alttaritaulun maalasivat taiteilijapuolisot Nina ja Frederik Ahlstedt vuonna 1901 aiheenaan  Jeesus siunaa lapsia. Taulun kahdella lapsella on jyväskyläläiset kasvot: Sylissä istuva on suutari Kuukkasen tytär, Jeesukseen nojaava sinimekkoinen on kauppias Hännisen Katri-tytär.

Kirkkoa korjattiin ja uudistettiin vuonna 1924. Tällöin taiteilija Bruno Tuukkanen teki kuori-ikkunoiden lasimaalaukset ottaen aiheensa Jeesuksen elämästä ja opetuksista. Tuukkasen käsialaa ovat myös kuorin kattomaalaukset, jotka esittävät vanhoja kristillisiä vertauskuvia.

Samanaikaisesti maalausten kanssa hankittiin jyväskyläläisen kuvanveistäjän Oskari Raja-ahon apostoli Pietaria esittävä kipsiveistos (kirkon ulko-ovelta oikealla). Toinen veistos, taiteilija  J. E. Stenbergin apostoli Paavali, on ollut kirkossa 1880-luvun lopulta asti.

Kirkkopuistoa vastapäätä oli seuraava kohteemme, Taidemuseo Holvi, jossa "aina yhtä ystävällinen (MURRR!) henkilökunta" tylytti meitä. Ja vahti haukkana ulkomaalaisryhmää: hepä vasta epäilyttäviä olivatkin. No, käytiin laskemassa yhdestä taulusta jalat, saatiin leima ja jatkettiin äkkiä mukavampiin paikkoihin...

Ja heti vieressä on Käsityömuseo, jossa kävimme laskemassa näyttelyn karhut...

...yksi...

...kaksi ja kolme...

Yhdessä Bestiksen kanssa pyöräilimme vielä satamaan, josta hän jatkoi kuntoilua ja minä aloin suunnata ajatuksiani päivän työkeikkaan. Ystävän kanssa on mukavaa  ❤️

Itsekseni kävin vielä yhden rastin, Kaupunginkirjaston...

...ja Kahvila Novellin

Presidenttiä...

...ja vähän välipalaa. En tykkää kahvilan uudesta sijainnista. Ihmiset pyyhkäsevät koko ajan ohi takinliepeet kahvipöytää viistäen. Ei mitään rauhaa... Siksi en enää koskaan käy täällä...

Mutta kulttuurisuunnistuskahvini nautin nyt Novellissa...

Melko pikainen pyrähdys tänä vuonna. Ensi vuonna täytyy yrittää välttää työkeikkaa suunnistuspäivänä. Tänä vuonna näin ❤️