Tänään olen iloinnut lumesta!
Iloitsin aamulla siitä, kun kasvoille pyrytti pyöräillessäni aamulla migreenilääkepöpperössä työpaikalle.
Iloitsin päivällä siitä, miten kauniilta näytti ulkona, kun aurinkokin pilkisteli lumimaisemaan.
Iloitsin iltapäivällä siitä, että pääsin tekemään työpaikan tekemättömät lumityöt. Sanovat, että ihmiset, joilla ei ole omaa pihaa ja joiden ei ole pakko tehdä lumitöitä, nauttivat siitä. Minä nautin, tunnustan!
Iloitsin illan pimetessä kotimatkastani joten kuten auratuilla pyöräteillä.
Iloitsin siitä, että Ukko lähti kanssani kävelylle, vaikka minulla oli myös taka-ajatus...
Naapurin pyörä ei ole tänään ollut liikkeellä...
Ukon kanssa kävelyllä
Mukana oli luistimet... Että semmonen taka-ajatus!
Pääsin jälleen jäälle. Iloitsin luistelusta!
Lumihommien ja luistelun jälkeen oli selkeästi kahvin aika!
Joulusuklaavarastoni tuntuu olevan ehtymätön: tätäkin kahviherkkua sieltä vielä löytyi:
Ihanat iltakahvini!
Olen iloinnut lumesta, liikkumisesta ja kahvista. Nyt on aika iloita levosta ;)
Ihana talvi! <3 Ja ihanat ihmiset, jotka löytävät talven riemut! <3
VastaaPoistaTai ehkä se onkin sisäinen koirani, joka iloitsee lumesta.... Tai ei sittenkään! Lumi on kaunista ja valoisaa, talvessa parasta!
PoistaIhana kuulla muutakin kuin ainaista valitusta lumesta :)
VastaaPoistaKenties olisin toista mieltä, jos olisin ison pihan ja auton omistaja sivukylän syrjän reunalta... Mutta näissä olosuhteissa ei voi valittaa ;)
PoistaVoi kun alkaa aina tehdä mieli herkkuja, kun lukee tätä sun blogia...
VastaaPoistaSemmoinen sivuvaikutus on mahdollinen. Olen kuullut myös lisääntyvästä KAHVINhimosta...
Poista