Oli jälleen opastetun kävelyn aika. Meitä oli kierroksella liki 50, ei oikein kuullut opastusta eikä joka kerta nähnyt sitä hautakiveä, josta opas kulloinkin kertoi... Räpsin kuitenkin kuvia parhaani mukaan.
Gunnar Finnen Uhriliekki –patsas tekstillä ”Uhriliekki sydämen vaati kaiken, saikin sen” pystytettiin v. 1922.
Vanhan hautausmaan vanhin hautakivi:
Mendelinin sukuhauta...
...jossa myös yhden ensimmäisen suomenkielisen naisrunoilijan, Irenen Mendelinin hauta.
Takorautaisista hautamuistomerkeistä ei enää pysty lukemaan kenen haudalla ollaan...
Vanhan hautausmaan vanhinta aluetta
Kreeta Haapasalo oli suomalainen kanteleensoittaja ja kansanlaulaja.
Ahvenanmaalta lähtöisin ollut kauppaneuvos Julius Johnson oli monipuolisesti mukana
Suomen elinkeinoelämässä. Hän aloitti uransa eri ruukeilla ennen
siirtymistään puutavara- ja saha-alalle. Myöhemmässä kotikaupungissaan
Jyväskylässä hänestä tuli merkittävä kunnallinen vaikuttaja ja
juomateollisuuden harjoittaja.
Valurautaristi lyseon vahtimestarin haudalla...
Tätä enkeliä en pysty koskaan ohittamaan kuvaamatta... Opettajan hauta...
Kuvasin hautakiviä myös niiden muotojen ja tekstien takia...
Gustaf Oskar Schöneman oli jyväskyläläinen kirkkoherra, opettaja
ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka toimi erityisesti kansanvalistus-
ja raittiustoiminnassa. Hän suomensi lukuisia joululauluja, joista tunnetuin on Jouluyö, juhlayö.
Gummeruksen perhehauta.
Wolmar Styrbjörn Schildt oli Jyväskylän piirilääkäri, fennomaani,
uudissanaston kehittäjä ja suomentaja. Schildt käytti vuosina 1867–1870
toimittamassaan sanomalehdessä itsestään säännöllisesti sukunimeä
Kilpinen.
Schildt yritti turhaan vakiinnuttaa suomen kieleen venykekirjoitusjärjestelmän, jossa pitkät vokaalit merkitään yhdellä kirjaimella, jonka päällä on ns. venyke. Hautakiven jalustassa on näyte tuosta kirjoitustavasta:
Vanhojen paasien välissä pilkottaa kevyt, valkoinen marmoriristi...
...runoilija Isa Aspin hautamuistomerkki. Louise ”Isa” Asp tunnetaan ensimmäisenä suomeksi kirjoittaneena
naislyyrikkona. Varhaisen kuolemansa vuoksi Asp ei ehtinyt julkaista
yhtään omaa kokoelmaa, mutta myöhemmin hänen runonsa on nostettu
vahvasti esiin. Kuuluisin Aspin runoista lienee Aallon kehtolaulu:
- Nuku, nuku aaltonen,
- nuku jo!
- Tuolla laulaa humisten
- kuusisto!
- Kehtolaulusi se on –
- nuku aalto rauhaton,
- nuku jo!
- Miksi tahdot katsella
- kuinka jo
- loukannut on luontoa
- turmio!
- Kuinka kukat surkastuu,
- kuinka tuuless’ paljastuu
- lahdikko?
- Nuku aalto, vahtopää!
- Nuku jo!
- Kerran sinun herättää
- aurinko.
- Senpä sulle, rauhaton,
- hellä silloin suotu on
- suutelo.
- Herätessäis heloittaa
- kukat jo,
- suloisesti tuoksuaa
- tuomisto.
- Liverrykset lintuisten
- silloin soi kuin Väinösen
- kantelo!
- Sydän! nuku sinäkin,
- nuku jo!
- Uni sull’ on suloisin
- nautinto.
- Toivo aikaa armaampaa,
- nuku, kunnes lopun saa
- taistelo.
Maanmittausinsinööri J.F.Karpio
Niilo Mäki instituutti (NMI) on Jyväskylässä toimiva oppimisvaikeuksien tutkimusyksikkö.
Jyväskylän entinen kaupunginjohtaja Jaakko Lovén
Rehtoreita, tohtoreita, mestareita...
Kirjailija Elsa Heporauta
Turhaa...
Jussilan sukuhauta, jossa myös Jukka-lelujen luojan, teknisen työn opettaja Juho Jussilan viimeinen leposija
Nimismiehen muistokivi hiukan kallellaan...
Vakaumuksen puolesta kaatuneet, suunn. kaivertaja Artturi
Lehtinen 1947. Jyväskylässä ei käyty varsinaisia taisteluita, eikä punaisia
tuotu kotipaikkakunnalleen rintamalinjojen takaa. Hautaan on siunattu
arviolta 52 punaista, jotka ovat pääosin vankileirillä kuolleita Jyväskylän
ulkopuolelta tuotuja vankeja.
Eemil Halosen veistos Siunaus tekstiilitehtailija Väinö Wahlgrenin haudalla.
Tämä kirja on upea hautakivi. Sivulla on selvästi vielä tilaa...
Karjalaan jääneiden muistomerkki, Valter Mikkola (1956)
Siunauskappelin
pääoven edustalla, vapaalla nurmialueella, on Karjalaan jääneiden
muistomerkki. Kiiltäväksi hiotun mustan kivikuution päällä on
suurikokoinen pronssinen naisfiguuri, jonka vasen käsi on siunaavassa
asennossa.
Ja sitten Matti:
Kierroksemme päättyi siunauskappelin luo juuri ennen 20.00...
...jolloin kappelissa oli alkamassa iltamusiikkihetki. Paikalla oli urkuri ja huilisti ja pääsimme ilmaiseen konserttiin. Kiitos!
Vanha hautausmaa on täynnä tarinoita. Odotan innolla ensi viikko, jolloin kierrokset jatkuvat...
Olipa siellä paljon nähtävää! Mutta tietysti minä ihastuin eniten siihen kirjan malliseen hautakiveen. En ole sellaista ennen nähnyt, mutta voisin samanlaista toivoa omalle haudalleni sitten joskus...
VastaaPoistaJa kuule jatkoa on vielä tulossa...
PoistaJaahas, sulla on sitten hautakivi valittuna, mulla on jo teksti omaan kiveeni: "Olen valmis. Melkein..."
Ai, tekstiä en ole ennen miettinyt, mutta nyt kun tuli puheeksi, voisi olla "Viimeinen sivu on kääntynyt". Tämän tekstin valitsi pomomme yllättävän nopeasti edenneeseen sairauteen menehtyneen itseni ikäisen työkaverin kuolinilmoitukseen vajaa kymmenen vuotta sitten. Parempaa värssyä ei kirjastotyöntekijälle voisi keksiä, vai voisiko?
PoistaNo tuohan se on. Tietenkin.
PoistaHautausmaat ovat rauhoittavia, mutta myös mielenkiintoisia paikkoja. Ja sinne me kaikki lopulta päädymme.
VastaaPoista❤
Poista