Onko minusta tullut aamuvirkku? Herätys 7.10 ja lähtö pyöräilemään 8.00. No ei ole tullut aamuvirkkua, mutta kun tuohon aikaan lähtee, niin ehtii sopivasti kotiin päikkäreille!
Ystävä ehdotti pientä (24 km) lenkkiä ennen kuin keskipäivä ja helle saapuvat. Ja me lähdettiin. Varoittelin kyllä, että olen hidas ja pysähdyn usein. Ystäväkin oli varustautunut kameralla, joten hänelle sopi vähävauhtinenkin aamulenkki. Silti tuskin hän osasi valmistautua niin moniin pikapysähdyksiin ja äkkijarrutuksiin.
Emme valinneet suorinta tietä, vaan nätin reitin. Ensimmäiset pysähdykset tietenkin jo ennen kuin Palokkajärvi oli edes näkyvissä...
Tuomiojärven uimaranta
Laajavuorikin sinne näkyy. Siellä pitääkin joku päivä käydä!
Ja sitten: siellä siintää Palokkajärvi ❤️
Kivasti kortetta...
Ah ja oi, tuo auringonpaiste, taivaan sinisyys, järven tyyneys ❤️
Ja tietenkin bongasin tämänkin järven lumpeet ❤️
Ja riellä ruovikossa oli pesä... Josta vanhemmat nopeasti poistuivat: Ei täällä mitään ole!
Ihanat silkkiuikut ❤️
Vähän matkaa eteenpäin ja pysähdys.
Ja pysähdys.
Ja äkkijarrutus.
Tässä kohtaa näimme paljon pikkukaloja...
...ja sitten oli tämä suuri hai... hauki (sori, ystäväni ❤️)
Jotain keltaista...
Keltakurjenmiekka ❤️
Päivystäjä paikalla myös
Ja muutama uninen sorsa...
Siellä saavat sorsat rauhassa torkkua, me katselimme taas hetken ja jatkoimme matkaa...
...kunnes ihan pian taas uusi pysähdys. Niin kaunista ❤️
Viimeiset kuvat pysähdyttiin ottamaan tässä...
Kiitos niin paljon matkaseurasta ❤️ Ja ystävyydestä ❤️
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti