Vaikka aina ei voi olla perjantai...

Työpäiväni vietin tänään työelämäpäivän merkeissä. Työelämäpäiväkin on hyvä aloittaa kahvitellen:

Mielenkiintoista ja hyödyllistä, silti kovin mukavaa oli istuskella luentosalissa kutimen kanssa

Tarjolla oli lähiruokaa...

Kun perjantain työt oli tehty, niin matkasin Linkillä (mutkikasta reittiä) keskustaan. Teatterilla oli tapaaminen Kylätien Piipen kanssa. Kummallakin oli teatterilippujen osto mielessä. Kuinkas muuten, kun samaa näytelmää katsomaan! Ostin myös liput Tanssin päivän näytökseen.

Piipen kanssa suuntasimme kirjastoon, sillä minä ehdotin vähän luovuuden käyttämistä. Homman nimi oli SATTUMARUNO.

1. Mene kirjastoon ja valitse mieleinen aloituspaikka. Minä ehdotin lastenosastoa ;)

2. Päätä luku, jonka avulla aloitat tämän runon. 

Aloitin numerolla 7. Laskin hyllyt, etsin seitsemännen hyllyn seitsemännen kirjan ja sen seitsemännen sivun seitsemännen lauseen...

Runon voi tehdä kokonaan samalla luvulla, mutta minä valitsin joka kerta uuden :)

Seuraava lukuni oli 10...

...sitten 17...

...ja seuraavaksi 19. Tässä kohtaa runoni tuntui valmiilta!

Nyt se on kirjattuna tähän vihkoon:

Sattumarunoni on siis tällainen:

Mingot valehtelevat

silmät ja korvat täyteen

ja välittävät viis lupauksista

   ja sopimuksista.

Herra Rupikonna

   tuli toisiin ajatuksiin.

PensasSIRKKAlintuja?

Odotapas,

minä tutkin hieman

   kirjastoani.

Tekstin tuottamisella sattuman tai leikin kautta on pitkät perinteet. Surrealistit, dadaistit ja OuLiPo-kirjailijat käyttivät kielellisiä kokeiluja ja leikkivät kielellä. Mekin leikimme Piipen kanssa. Toisten kirjoittamista lauseista tuli omat runot. Hauskaa, vai mitä? "Lähde toisen omasta ja päädy omaasi"

Perjantai-iloihin kuuluvat ilmaiset museokäynnit. Piipen kanssa jatkoimme matkaa Taidemuseoon:

Monta muutakin näyttelyä oli esillä, mutta tällä kertaa keskityin eniten tähän:

http://www.jyvaskyla.fi/taidemuseo/nayttelyt/2017/juhokarjalainen

Kaunista!

Heitetään tähän vielä yksi Hector, niin loistavaa!

Kun kerran olimme jo aikaisemmin harjoittaneet heittäytymistä sanataiteen pariin, niin miksipä ei myös kuvataidetta tekemään! Taidemuseon Taikatilassa oli avoin paja:

Asetuimme maalauspöytään

Muutamasta maalipisarasta se ajatus sitten lähti...

"Luottokortilla" voisi maalata hienojakin teoksia, mutta...

Tällä kertaa meni ihan töhertelyksi...

...mitään taidehistoriallisesti merkittävää en saanut aikaan, mutta mukavaa oli!

 

Taikatilan syvällistä pohdintaa:

 

 Seuraavaksi lisää perjantain ilmaisia iloja...

Ikkunagalleriassa OMMELLINEN

https://ommellinen.fi/

http://www.craftmuseum.fi/nayttelyt/17_kalevalakoru.htm

"Lätäkkötyttö" Design Kirsti Dougas ja Kim Simonson:

Perinteistä Kalevalaa...

...ja modernimpaa Kalevalaa...

Hanna Pakarisen Euroviisupuku...

...ja korut

Ja Michael Monroen Kalevalaa: http://www.kalevalakoru.fi/fi/michael-monroe-a-star-all-heart-riipus-4

Aulakalleriassa: http://www.craftmuseum.fi/nayttelyt/17_puu_kuin_koru.htm

Näyttelyn helmi:

Sitten päästään kahviin! Kujalla oli Paula -kahvin lähettiläs Sääksmäen puvussa...

Modernimpaa Paula-asua...

...ja se perinteinen

No nyt kyllä oli aika päästä hörppimään kultakupista... Tai mukikin käy...

Sää oli kirkastunut, kun Piipen kanssa suuntasimme askelemme kahvila Wilhelmiinaan...

Kakkuvitriinillä vaikean valinnan edessä...

Tänään lohitäytteinen bageli, mustikka-vaniljakakku ja kuppi kahvia!

Arvaa, maistuiko!

Miksei aina voi olla perjantai?