Powered By Blogger

sunnuntai 28. syyskuuta 2014

271. kuppi



Luomakunnan sunnuntai

Kotikirkossani vietettiin luomakunnan sunnuntaita
Messun lisäksi tarjolla oli uutispuuroa  ja kirpparia. Puuron kanssa kahvia. Mutta minullahan oli niin kiireitä kirpparilla, että kuvaaminen jäi...

Luomakuntaa ihailin kotimatkaa pyöräillessäni.

Joku on elämänsä alussa...


...toinen parhaassa kukoistuksessaan...


...ja joku jo ehtoopuolella...


Kenellekään ei tässä vaiheessa pitäisi olla enää epäselvää, että minä en ole leipuri. Olen leiponut toki monenmoisia torttuja, kakkuja ja piirakoita, mutta pullan ja leivän leipominen ei ole koskaan houkuttanut. Kovin paljoa. Vai mitä tuumit siitä faktasta, että en ole ikinä leiponut perunarieskoja?

Elämäni ensimmäiset perunarieskat:





Päiväkahviaikaan meillä syötiin perunarieskaa!




Sen lisäksi, että minusta on huimaa vauhtia tulossa käsityövelho, niin onko minussa myös orastava leipurivelho?

 


6 kommenttia:

  1. Perunarieskaa... eikä! Se on niiiiin herkkua! Pitäisi varmaan minunkin ottaa ja leipoa omat rieskat. Sitä ennen pitäisi tietenkin ensin tehdä muusia.... Vai teitkö pussista?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hitsi, kun hoksasit kysyä... meinasin, etten tunnusta, mutta joo, pussimuussia ;) Vielä on pusseja jäljelläkin...

      Poista
  2. Oi, minun herkkua!!! Joskus tehdään muusia ihan vain rieskoja varten, mutta hyödynnetään kyllä muusin jämiäkin. Kyllä sinusta tulee sekä käsityövelho, että leipurivelho :)

    VastaaPoista
  3. Pussimuusillekin on paikkansa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuten kaikelle kätevälle ja helpolle ja pikkuisen oikovalle...

      Poista