JOULUA
Päiväkahville Pentikin piparkakkukahvia
Kahvin tippuessa aloitin joulukorttieni lukemista... Kelpo pino!
Lumiukko on Kuopuksen virkkaama parin vuoden takaa
Tänäkin vuonna sain paljon kortteja, joissa on lapsia tai eläimiä
Siiri ja Paavo
Paavo on melkein sukulainen ;)
Ihania itsetehtyjä
Kaikkea kaunista
Ystäviltä, sukulaisilta, tuttavilta...
Postcrossareilta erikoiskortteja...
...kiinalaisia ja itsetehty...
..."lahjakortteja"...
...nallekortteja...
...enkelikortteja...
...muuten vaan söpöjä kortteja...
...Mauri Kunnaksen kortteja...
...Kaarina Toivasen kortteja...
...Anna-Mari Westin kortteja...
...kahvikuppikortteja...
Paljon kortteja!
82 joulukorttia -ihania jokainen!
Ja nyt sitä piparkakkukahvia, nam!
Sain myös postia Ranskasta:
Ihan totta: Kirje joulupukilta! Ranskasta!
Näin käy, kun vierailee Ranskan postin sivuilla, eikä osaa ranskaa kuin sen verran, mitä ravintolakoulussa opetettiin...
No, kiva kuitenkin!
Mutta mitäs olohuoneen toisella puolella tapahtuu?
Ehdoton jouluelokuva alkaa! Ja anteeksi jo etukäteen: innostun tästä ehkä vähän liikaakin, mutta kun se on vaan niiin...
Tässä välissä keskityin pelkästään katsomaan elokuvaa ja kameran kaivoin uudelleen esiin vasta leffan lopussa
"Every time a bell rings...
...an angel get his wings!"
Janooni join toisenlaista tontun juomaa:
Laatikossa on hauskoja kuvia jouluomenoista:
Iltakahvin kanssa syötiin luumurahkaa. Pitkä perinne.
Jouluna saatiin aina välillä koko perhe samaan huoneeseen :) Välillä syötiin, välillä katsottiin elokuvaa. Netistä löytyi uusi joululeffa, jolukuussa ilmestynyt, Jingle All The Way 2. Ihan hauska perheleffa.
Elokuvalla ei ole mitään tekemistä leffan Jingle All The Way kanssa, joka on suomennettu Isäni on Turbomies (pääosissa itse Iso-Arska!) http://www.imdb.com/title/tt0116705/
Joulupäiväni oli täydellisesti minun näköiseni: nukuin niin pitkään kun nukutti, vaihdoin pyjaman oloasuun, join paljon kahvia, pidin verhot tiukasti kiinni, katsoin monta hyvää elokuvaa, nautin joulupostistani, söin paljon ja hyvää... Kotipäivä. Pesäpäivä. Olen aina halunnut olla joulupäivän kotona kaikessa rauhassa.
Lapsena se ei onnistunut, kun mummulla oli jouluna syntymäpäivä ja 14 vuoden ajan joulupäivänä piti aina lähteä mummulaan. Syntymäpäivävieraiden joukossa toivoin vain, että pian pääsisi takaisin kotiin kuusen ja uusien lahjojen luo. Siitä eteenpäin kävin mummulassa mielelläni muulloin, mutta joulupäivän vietin kotona mamman kanssa. Kotona. Paras paikka. Tänäänkin.
Sama juttu, joulupäivänä pitää olla kotona... en suostu lähtemään mihinkään, enkä edes vaihtamaan pyjamaa oloasuun... riisun sen saunomisen ajaksi ja laitan saunan jälkeen taas puhtaan päälle. Villasukat on jalassa koko ajan yötä päivää, no saunan ajaksi riisuin nekin että sain varpaat jalkakylpyyn :) Mä en ymmärrä ihmisiä jotka kulkevat ja ajavat joulupäivänä jonnekin, enkä ymmärrä niitäkään jotka velvoittavat joitakin vieraikseen. Jos joku mua velvoittais tai odottais, en lähtisi. Hautausmaalle olis vähän tehnyt mieli mennä katsomaan pimeällä kynttilöitä, vaan en lähtenyt sinnekkään kävelemään, katsotaan tekeekö vielä Tapanin iltana mieli lähteä. Joulu on rauhoittumisen aikaa ja mulle se on on tärkeintä, hyvän itsetehdyn ruuan kera.
VastaaPoistaOnpa jollain komea berni ;)
VastaaPoistaMeillä kyllä hiihdetään joulupäivänä! Lapsena silloin viimeistään mentiin mummolaan ja se olikin parasta kaikessa! Nykyään joulupäivänä ollaan missä milloinkin, koska kotona ei olla kuitenkaan. Joten ihan se ja sama sitten käydä sukulaisten luona.
Komea on! Todella hienosti poseeraa joulua tuomassa!!!
PoistaIhanaa, kun ihmisillä on erilaisia joulunviettotapoja. Tapaninpäivänä minäkin pääsen tavallisesti liikkeelle, niin tänäkin vuonna. Päivitän kohta...
Tuo Ihmeellinen on elämä on mun lempileffoja ja James Stewart on yks mun lempinäyttelijöistä. Nyt en pystynyt katsomaan sitä kuin ehkä 6 minuuttia. Ehkä sitten ensi jouluna...
VastaaPoistaJoo, varsinkin Hitchcockin leffoissa Stewart on huikee! Jännää, että noin nuoretkin tykkää... Luulin, että se on vain meidän mustavalkotelkkarin aikalaisten juttu ;)
Poista