Perjantaiaamuna luin loppuun Leijapojan.
Perinteiseen tapaani bongasin kirjan kahviasiat...
Muuta hyvää tässä kirjassa sitten ei olekaan. Karua kertomaa. Järkyttävää luettavaa. Ei muuta sanottavaa.
Vasta nyt tutustuin Khaled Hosseiniin. Jatkan hänen kirjojensa parissa...
Santsikupin aikana sain idean...
Pakkasta vain 5 astetta, ei hyttysiä eikä käärmeitä, aurinko ei paista, karhut nukkuvat. Ehdotin Ukolle Hitonhaudalle lähtemistä. Ukko sanoi Let's go. Ajelimme Laukaaseen...
...kävelimme jonkin matkaa hyvin merkittyjä polkuja...
...ja saavuimme kohteeseen. WAU!!! Kuvia olin nähnyt, mutta todellisuus oli taruakin ihmeellisempi!
Kaivoimme kahvit repusta ja pidimme hengenhaukkomispaussin
Kuksallisen jälkeen tutustuimme rotkoon perusteellisesti. Tällä kertaa paikalla ei ollut muita.
Tuostakin oli mentävä...
Ukko katselee ihmishahmoa...
Jäätaiteen lisäksi saimme ihailla lumitaidetta...
Rinteessä oli luola...
...sinnekin kiipesin ja luistelin alas
Rotko on noin puoli kilometriä pitkä, 30-40 metriä leveä ja sen kallioseinämät ovat 10-20 metriä korkeat
Rotkon läpi kuljettuamme kipusimme ylös ja katselimme jäätiköitä yläpuolelta...
Siellä näkyy luolan aukkokin...
Selvästikin useammat palaavat samaa reittiä rotkon pohjaa pitkin, sillä tämä ylhäällä kulkeva polku oli melko vähällä käytöllä ollut kapea ura...
Ihan pikkiriikkisen sinistä taivastakin pilkisti puiden latvojen yläpuolella...
Upean Hitonhaudalla vaeltamisen jälkeen oli nälkä, joten piipahdimme hakemassa evästä Peurungan kahviosta...
Kun kerran Laukaassa oltiin, niin päätettiin poiketa myös Kuusaan kosken partaalla...
Komea ja kylmä koski...
Myös Laukaan kirkkoa kävin katsomassa
Kirkko on arkkitehti J.C.L. Engelin suunnittelema empire-tyylinen
kirkko ja se valmistui vuonna 1835. Kirkkoon mahtuu 800 ihmistä. Kymmenisen vuotta sitten olen kerran käynyt adventtikirkossa...
Kirkon vieressä olevalla sankarihaudalla on Lauri Leppäsen tekemä enkeliä ja lasta esittävä muistomerkki.
Kirkonmäellä on myös Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki.
Tämä oli tämmöinen "Laukaa tutuksi"-päivä. Mukavaa retkeilyä lähiseudulla Ukon kanssa ❤
Upeita nuo luonnon muovaamat "jääveistokset"!
VastaaPoistaKoskaan en ole lähellekään samanlaista nähnyt ❤
PoistaKiva, kun poikkesitte kylässä Laukaassa ja melkein meillä, kun asumme lähes kivenheiton päässä Hitonhaudalta. Ja eikö vaan ole niin, ettei kuvista pysty tajuamaan jäätikön mittasuhteita, ennen kuin käy itse paikanpäällä? Minunkin pitää joka talvi päästä tarkastamaan, millaiset jäät ovat muovautuneet sinne rotkon reunamille. Kiva kuvareportaasi kotikunnastani! <3
VastaaPoistaOdotin sinun astuvan esiin jonkun mutkan takaa ❤ Hitonhauta oli tosiaan uskomaton, mutta kesällä en sinne mene, siellä on karhuja...
PoistaVoi että, tuo Hitonhauta on ihan unohtunut! Pitäisköhän tehdä sinne äitienpäiväretki, kun sait työvuoronkin siirrettyä äitienpäivältä seuraavalle viikonlopulle :-). Hienon näköistä siellä!
VastaaPoistaKannattaa käydä ❤ Pitäkäähän sitten ääntä silloin äitienpäivän aikoihin, että karhut karkottuvat... Elleivät sitten ole löntystelleet jo uusiin maisemiin...
PoistaHitonhauta on aivan uskomaton, tosi satumainen paikka. Olen monesti muistellut viime talvista retkeämme ja haaveillut pääseväni näkemään jäämuodostelmat vielä uudelleenkin. Matka vain on harmittavan pitkä... Mutta olen onnellinen, että edes kerran olen tämän luonnonihmeen nähnyt aivan omin silmin!
VastaaPoistaKerran, vaikka lähellä. Ja onnellinen ❤
Poista