Tästä perjantaista tuli ihan sattumalta ihan erilainen, kuin olin kuvitellut tai suunnitellut...
Ihan aluksi oli ehdittävä bussiin ja bussilla kaupungille. Pysäkillä oli kyltti, jota olin kaivannut ja jonka näkeminen ilahdutti kovasti:
Esikoisen kirjaostokset oli viidessä minuutissa tehty ja yhtäkkiä olinkin yksin. What am I gonna do?
Silloin muistin: nyt on perjantai, museoihin vapaa pääsy! Olin ihan Taidemuseon kulmilla, joten aloitin sieltä. Tarkemmin sanottuna vessasta ;)
Myös näyttelytilassa kurkistin vessaan...
Niin kova jano ei sentään ollut, että olisin tästä juonut. Mutta oikeesti: me huuhtelemme vessamme puhtaammalla vedellä kuin mitä suuri osa maapallon ihmisistä koskaan näkeekään...
Taidemuseossa oli myös...
En jäänyt piirtämään enkä lukemaan, katselin vain ja ärsyynnyin kännykkään kälättävästä naisihmisestä. Nainen tuntui olevan joka paikassa...
Tässä olisi voinut lukea lehteä -kahvi puuttui
Paljon taidetta oli Taidemuseossa nähtävänä.
Seuraavaksi käsityömuseoon, joka onkin melkein naapurissa. Ikkunassa olevaa Nukkekodin talvea olen ihaillut jo moneen kertaan ja blogissakin sitä esitellyt 347. kupissa
Hurjan hienossa nukketalossa oli ilo seurata muutamia kahvihetkiä:
Japaniteema jatkui käsityömuseossa:
http://www.craftmuseum.fi/nayttelyt/15_pukuilun_maailmassa.htm
Sitten lasitaidetta
Ihan kaikki taide ei minulle avautunut...
Mutta nyt tiedän, mitä teen kun fillari hajoaa: taidetta! (4000 €)
Kaunista...
...ja herkullista...
Puumalan puku toivottaa tervetulleeksi...
http://www.craftmuseum.fi/nayttelyt/perus_komeasti_juhlaan.htm
Kahvia kansallispukunäyttelyssä!
Tämä oli hauska! Oli hassua istua osana näyttelyä, olla museoesine :)
Kaikkea piti kokeilla!
Ja sitten aistilaan:
Vielä en ollut nähnyt / aistinut kaikkea...
Luulin jo kaiken nähneeni, mutta sitten tulivat vielä täkeistä tehdyt takit ja valaisimiksi muuttuneet matkalaukut!
Seuraavaksi tein kaikki aikomani ostokset (niistä myöhemmin) ja pääsin viimein kahville. Hauska nimi tällä paikalla:
Eikun...
Kahvin seuraksi valitsi palan kanapiirakkaa ja taatelikakkua
Päivän Keskisuomalaisessa oli paljon kehuja elokuvalle, jota olen menossa lähipäivinä katsomaan!
Päätin päiväni berliininmunkilla ja kahvikupposella Pressossa, meillä oli siellä postcrossing miitti :)
Moni asia tänään tuli yllätyksenä, mutta ei yhtään huonoa yllätystä. Paitsi vesisade...
Ooh... postauksesi herätti niin paljon ihastusta ja ajatuksia, etten enää edes muista kaikkea! Mutta tuonne käsityömuseoon olisi kyllä joskus päästävä! Niin paljon kaikkea mielenkiintoista tarjolla! Mutten ehkä kuitenkaan haluaisi ostaa, tai ainakaan käyttää, rintanappia, jossa lukee "Vanha lumppu". :D
VastaaPoistaKummitytöistä yksi on viettänyt meillä viikonloppua. Eilen vein hänet ja kuopuksen leffaan ja diktaattorina valitsin katsottavan: Karhuherra Paddington. :) Me jo nähtiin se, mene ihmeessä sinäkin!
PoistaKun tytöt oli pieniä ja olin heidän kanssaan kotona meillä oli tapana käydä museoissa ainakin kerran kuukaudessa. Taidemuseot, käsityömuseo, luontomuseo... Kaikkea kokeiltiin, pajoissa tehtiin kaikki mitä oli tarjolla ja oli mukava löytää uusia asioita tutuistakin paikoista. Eväiden kanssa mentiin, tehtiin käynneistä seikkailuja ja projekteja, kuvattiin, piirrettiin ja nautittiin tuntitolkulla! Nykyisin saan kierrellä yksin, varmaan jo 2 vuotta siitä, kun edellisen kerran sain tytöistä museoseuraa...
Elokuviin sentään joskus saan seuraa. Paddington mennään katsomaan loppiaisena, koska halutaan nähdä originaali ja aluksi pyörii pelkkiä dubattuja versioita. Ja maanantaina olen lupautunut vapaaehtoiseksi. Onneksi on loppiainen!
Niin siinä vaan käy, ettei perheen nuorisoa saa mukaansa yhtä helposti kuin ennen. Onneksi sentään joskus...
PoistaOriginaali mekin katsottiin, täällä näyttävät vuoropäivinä dubattua ja englanniksi puhuttua. Suomiversio ei iskenyt...
Mulla on opettelemista... Olisin vieläkin tekemässä kaiken koko perheen voimalla yhdessä. Eilen illalla sentään istuttiin taas kaikki yhdessä ja katsottiin Näin koulutat lohikäärmeesi 2 :)
PoistaOttaa pattiin, että joudutaan NÄIN KAUAN odottamaan originaali Paddingtonia, kun koko muu maailma on sen jo nähnyt. Kärsivällisyyttä minulta on aina puuttunut...
Se jäi vielä sanomatta, että meillä tuuletetut petivaatteet tuoksuvat kyllä raikkaalta... kai ne samalla tuoksuvat raittiiltakin :) Hieman hymyilytti tuo menneiden aikojen teksti, jossa rouva järjestää puhtaita ja raittiilta tuoksuvia (liina)vaatteita kaappiin. Nykyään ei tulisi kysymykseenkään, että useampihenkinen perhe selviäisi kahdella (yhdestä puhumattakaan) vaatekaapilla! :)
VastaaPoistaNuo raittiit petivaatteen kyllä pitäisi itse kokea! Varmasti tosi erikoista tyydytystä, kuten tekstissä luvataan :D
Poista