Kolmas kirja

Kolmannen kirjani luin vajaassa viikossa, mikä on nopeasti minun lukuvauhdillani :D

Kirja, josta on tehty elokuva (vaikka voisi se olla myös kirja kirjailijalta, jonka tuotantoa en ole lukenut aiemmin...)

Kyseessä on Tracy Chevalierin Tyttö ja helmikorvakoru, jonka on suomentanut Arja Gothoni (joka on kääntänyt myös yhden lempikirjoistani, Joanne Harrisin Pienen suklaapuodin ! )

Tämä historiallinen romaani sijoittuu 1660-luvun Hollantiin ja on tarina taiteilija Johannes Vermeeristä ja Turbaanipäinen tyttö -maalauksen mallista. Nautin tästä todella paljon. Ehkä se on tuo taidemaailma, joka kiehtoo. Sain kirjasta paljon irti, olen jo aikaisemmin perehtynyt Vermeerin teoksiin lukiessani aikoinaan taidehistoriaa. Hollantilaiset mestarit, joihin Vermeer kuuluu, ovat lempitaiteilijoitani.  Chevalier luo kirjassaan fiktionaalisen selityksen sille, miten Vermeerin  mestariteos sai alkunsa. Tyttö ja helmikorvakoru oli todella helppoa luettavaa.

Hollantilaisessa pikkukaupunki Delftissä asuva Griet on kuusitoistavuotias, kun hänen isänsä sokeutuu ja  hänen on määrä mennä piiaksi arvostetun taiteilija Vermeerin perheeseen. Kuuliaisen ja säädyllisen protestanttitytön on vaikea sopeutua uuteen, katolilaiseen palveluspaikaansa. Työtä on paljon, emäntä ei pidä hänestä, osa lapsista on hankalia ja seinilläkin riippuu outoja maalauksia.

Grietin onneksi hänellä on pääsy  taiteilijan ateljeehen, mihin Vermeerin vaimollakaan ei ole asiaa. Tytön tehtävänä on siivota ateljee päivittäin niin, että se näyttää siltä, kuin mihinkään ei olisi koskettu. Pikkuhiljaa nuoresta Grietistä tulee myös taidemaalarin apulainen. Hän toimittaan isännälleen tarvikkeita ja valmistaa maaleja salassa muulta perheeltä.

Elämä perheen piikana ei ole helppoa, varsinkaan jos joutuu tekemään ylimääräisiä töitä piilossa perheen emännältä, lapsilta ja muilta piioilta. Ainoastaan Vermeerin anoppi Maria Thins tietää Grietin uudesta toimenkuvasta. Maalien valmistuksen lisäksi hän joutuu edelleen pesemään pyykkiä, auttamaan keittiössä ja hoitamaan ostoksia. Tyttö pääsee näkemään vanhempiaan ainoastaan sunnuntaisin, jolloin hän käy kirkossa ja syö päivällistä perheensä ja häneen mieltymeen lihakauppiaan pojan, Pieterin, kanssa.

Kun Griet on ollut palvelustyttönä lähes kaksi vuotta, hän istuu isäntänsä maalattavaksi. Kaupungin rikas mies van Ruijven on kovin mieltynyt "suurisilmäiseen piikaan" ja haluaa, että taitelija maalaa hänelle Grietistä muotokuvan. Järjestely ei kuitenkaan miellytä kaikkia. Tämän vuoksi teoksen on valmistuttava salassa.

Maalauksen -ja kansikuvan Griet:

Elokuvan Griet:

Elokuvaversiossa Scarlett Johansson on Griet, jonka hänen rahapulainen perheensä lähettää töihin Johannes Vermeerin (Colin Firth) äveriääseen kotiin. Siellä nuoren tytön talon tavoille opettaa taiteilijan perheelle jo vuosia työskennellyt Tanneke (Joanna Scanlan).

Valopilkkuja Grietin uuteen työntäytteiseen elämään tuo tapaamiset Pieterin (Cillian Murphy), lihakauppiaan pojan kanssa, joka kiinnostuu ujosta Grietistä. Vaikka kiinnostus on molemminpuolinen, Griet on enemmän viehättynyt Johannes Vermeeristä, jolle hän myöhemmin poseeraa maalauksen mallina.

Taiteilijan ja palvelustytön yhteistyö kummastuttaa niin rouva Vermeeriä (Essie Davis) kuin koko juoruja rakastavaa kaupunkiakin. Grietin muotokuvasta, jossa hän poseeraa Vermeerin vaimolta lainatut helmikorvakorut korvissaan, tulee kuitenkin klassikkoteos, josta on puhuttu jopa ”Pohjoisen Mona Lisana”.

Peter Webberin ohjaama elokuva etenee hitaasti ja rauhallisesti, antaen tilaa tarinalle, joka kerrotaan uskomattoman kauniiden kuvien siivittämänä. Elokuva oli ehdolla kolmen Oscarin saajaksi vuonna 2004: Kuvaus (Eduardo Serra), lavastus (Ben Van Os) ja puvustus (Dien Van Straalen).

Ja koska huomenna on vapaapäivä, laitan elokuvan pyörimään. Vaikka pian on puoliyö. Kahvit on juotu, ei tässä nyt nukuta ;)