Joutenoloa Joensuussa

Tuli tilaisuus lähteä viikonloppureissulle Ukon, Esikoisen ja hänen puoliskonsa kanssa. Anivarhain sitten yhtenä lauantaiaamuna läksimme ajelemaan kohti Joensuuta. Yksi jaloittelutauko pidettiin Karvion kanavalla:

Joensuun apsilla syötiin lounasta ja sitten Nuoriso pääsi frisbeegolfaamaan Lykynlammella ja me Ukon kanssa lähdettiin kasvien ja perhosten jäljille: https://www.botania.fi

Vähän erilainen kahviaika ;)

Kaikenlaista ihmeteltävää minulla siellä riitti...

Teetauko ;)

Näitä sinisiä, kämmenenkokoisia perhosia lenteli kaikkialla. Nimenomaan lenteli. Minä kävelin toiveikkaana hiki päässä kamerani kanssa, valmiina kuvaamaan kukille laskeutuvia perhosia. Ne olivat niiin nopeita liikkeissään. Lensivät, laskeutuivat, sulkivat siipensä, pyrähtivät taas lentoon... Vain nämä kuluneemmat siivet omistaneet kaunottaret pysyivät hetkiä paikoillaan ❤️

Hieno asetelma tämäkin ❤️

Minulle tuttu ja jotenkin myös suosikiksi päätynyt piikkikruunu Botaniassa ❤️

Myös bougainvilleoilla on minulle ihan erityinen merkitys ❤️

Vielä muutama perhoskuvausyritys...

Ja kärsivällisyys ja kova työ palkittiin: sain kaksi kuvaa perhosesta siivet levitettyinä ❤️

Nyt oli kasvihuoneessa hikoiltu niin paljon, että oli aika lähteä "ulos tuulettumaan"

Kauneutta oli joka nurkan takana ❤️

Hienoja huvimajoja ❤️

Tammi tuulessa

Ja sitten ääntä kohti...

Paluumatkalla kasvihuoneelle...

Vielä pari perhosta ❤️

Tässä kohtaa Nuoriso oli pelinsä pelannut ja oli aika kirjautua hotelliin. Green Star tällä kertaa ☆

Pelkistetty, toimiva ☆

Ukon kanssa lähdettiin kävelylle Joensuun keskustaan. Kohtasimme Houkutuksen ❤️

Omaa tietenkin ❤️

Ja ihan vähän herkkuja ❤️

Minun lautasellani oli (hetken) omena-kinuski kakkua ja macaron ❤️

Too-della ihanaa ❤️

Oli asiaa myös hautausmaalle... Sieltä alkoi myös muistomerkkien ja taideteosten katselu.

Herman Joutsen, Raja- ja laatokankarjalaiset sankarivainajat (1990)

Karjalan rajakunnissa talvi- ja jatkosodissa koetut menetykset olivat suuret: asekelpoisista miehistä kaatui jopa puolet. Raja- ja laatokankarjalaisten sankarivainajien muistoa kunnioittamaan pystytettiin vuonna 1990 muistomerkki Joensuun evankelisluterilaisen hautausmaan portin läheisyyteen. Kuvanveistäjä Herman Joutsenen (1924–2011) tekemän monumentin keskeinen hahmo on Korpisoturi-patsas, joka esittää kivellä istuvaa, puunrunkoon nojaavaa väsynyttä sotilasta. Patsaan molemmin puolin on sijoitettu puoliympyrän muotoon Laatokan aaltoja kuvaavat 12 graniittilaattaa. Laattoihin on muistitietojen perusteella merkitty 3 200 raja- ja laatokankarjalaisen sankarivainajan, sekä sotilaiden että lottien, nimet ja iät paikkakunnittain.

Armas Tirronen,  Talvi- ja jatkosodan sankarivainajat (1953)

Joensuun hautausmaan talvi- ja jatkosodan sankarivainajien hauta-alue on niin kutsuttu valtakunnallinen hautausmaa. Haudatuista 802 sankarivainajasta 513 oli kotoisin muilta paikkakunnilta ja 95 vainajaa tuntemattomina haudattuja. Hautausmaalla sijaitsee myös vuosien 1939–44 sotien sankarivainajien muistomerkki, Ikuisuutta kohti. Teoksen pronssipatsaat esittävät katseensa surumielisesti maahan painanutta naista ja kahta sotilasta, joista toinen on jo astumassa ikuisuutta kohti, toisen luodessa vielä viimeisen katseen taakseen. Muistomerkki paljastettiin virallisesti kesällä 1953.

Yksi hauta puhutteli kovasti

Oskari Jauhiainen, Ruuhkanpurkajat (1964)

Utrankosken sahan perustaminen vuonna 1780 aloitti säännöllisen uittotoiminnan Pielisjoessa. Joensuun kaupunki ja Pohjois-Karjalan uittoyhdistys päättivät 1950-luvun lopussa muistaa kaupungin historialle merkittävää metsätyötä ja uittotoimintaa patsaalla. Kuvanveistäjä Oskari Jauhiaisen (1913–90) suunnittelema pronssiveistos paljastettiin Ilosaaressa 17. lokakuuta 1964. Teos kuvaa kahta tukkilaista puu-uiton ruuhkaa purkamassa.

Eija Hänninen ja Henna Heiskanen, Morshukka, Kosiosuden morsian (2019)

Eija Hänninen ja Henna Onnela, Susi kosiomatkalla (2006)

Susi kosiomatkalla sai alkunsa Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulun kuvataiteen ja muotoilun koulutusohjelman, sanomalehti Karjalaisen ja Joensuun Kaupunkikeskustayhdistyksen keväällä 2006 yhdessä järjestämästä Susi Pop Art -veistoskilpailusta. Kilpailutyöt olivat näytteillä kaupunkikeskustassa kesän 2006 ajan. Yleisö äänesti niistä suosikikseen Eija Hännisen ja Henna Onnelan suunnitteleman Susi kosiomatkalla -teoksen. Kosiosusi valettiin pronssiin seuraavana talvena, ja tuotiin paikalleen kävelykadulla sijaitsevalle penkille 30. toukokuuta 2007.

Lasse Kuurila, Ukkomuikku (2008)

Kuvanveistäjä Lasse Kuurilan suunnittelema Ukkomuikku pystytettiin kauppatorin laidalle 2008. Alun perin muikun kyljet hohtivat kirkkaan hopeaisina, mutta pysyvästi esille jäi "savustettu versio" eli kokopuinen veistos.

Joensuun kaupungintalo on Eliel Saarisen suunnittelema, vuonna 1914 valmistunut kansallisromantiikkaa ja myöhäisjugendia yhdistelevä tiilirakennus Joensuun keskustassa. Se palvelee kulttuuria ja hallintoa. Siinä toimivat kaupungin keskushallinto, kaupunginteatteri ja ravintola.

Joensuun kirkon on suunnitellut arkkitehti Josef Stenbäck vuonna 1900. Kirkko valmistui vuonna 1903. Pääosin punatiilinen  kirkko on tyyliltään jugendvaikutteista uusgotiikkaa.

Tässä vaiheessa mukana oli myös Nuoriso ja kiekkoja :)

Olin ensikertaa frisbeegolfia heittelemässä ja se oli kivaa! (Ja minä olin surkea). Kirkkopuiston rata oli helppo mutta oli sitä siinäkin ensikertalaiselle.

Rata vei meidät näille seuduille...

Paluumatkalla nähtiin karhu!!! Karhumuraalin tekijä on Katja Kouvalainen (2017)

Illan viimeinen kuva on Rosson ruoka-annoksestani, jota odotettiin kuin kuuta nousevaa, ja jonka koko oli melkoinen pettymys. Annos oli kuitenkin "Grillistä"-osaston pääruokia, ei alkupala eikä lasten annos. Mutta olipahan pikkuinen herkku...

Eiköhän tässä ollut yhdelle päivälle joutenoloa ;)