Viikonloppulomanen Helsingissä -lauantai

Lauantaiaamuna meitä lähti lomaselle minä, Ukko, Kuopus ja hänen kaverinsa :) 

Aurinko melkein paistoi...

Välillä tie katosi sumuun...

Pyörittelin sukkaa puikoissani...

Sukka valmistui :)

Aamukahvit otettiin mukaan Renkomäen apsilta

Oli siinä sitten muutama lanka pääteltävänä...

Done!

Vantaan IKEAssa pysähdyimme vaatteiden vaihtoon ja ostoksille...

Nyt on 4 pulloa glögiä ja 4 boxia pipareita  ❤

Nuoriso vietiin Messukeskukseen I Love Me-messuille. Me Ukon kanssa menimme ostoksille...

...ja sitten hissillä näköalatasanteelle

Siellä oli lentokone. Ihan perus.

Katse kohti kaupunkia...

Kaukana siinteli myös meidän hotellimme. Sinne sitten myöhemmin.

Jalkauduimme vähän Jätkäsaareen, Huutokonttorin kulmille...

Citikka ❤

Hotelli Clarion. Hieno mutta hinnakas...

Mutta mikäs jätkä se tässä?

"Pelihahmo vartioi Supercellin tyhjää tonttia Jätkäsaarenlaiturilla. Huhtikuun lopulla pystytetty patsas merkkaa Supercellin uutta reviiriä Jätkäsaaressa. Samalla se kertoo, mistä yhtiö on takonut rahaa viime vuodet – maailman suosituimmasta mobiilipelistä Clash of Clansista.

Supercell määrittelee usein hyvin tarkkaan, mitä se kertoo julkisuuteen mistäkin asiasta. Patsaastakaan yhtiö ei kerro juuri mitään. Supercellin Ruoholahden konttorilta vahvistetaan kuitenkin, että kyseessä on hahmo nimeltä Pekka, viralliselta kirjoitusasultaan P.E.K.K.A.

Samanlainen, tai todennäköisesti juuri sama patsas pystytettiin väliaikaisesti New Yorkin Brooklyniin elokuussa 2017. Rakentamiseen on käytetty osia, jotka löytyvät New Yorkista. Hahmon vatsaa suojaa newyorkilaisen taksin konepelti."

https://www.ruoholahdensanomat.fi/supercell-toi-vahdin-tontilleen/ 

Sähkökaappitaidetta riittäisi Helsingissä päiväkausiksi kuvattavaksi. Tässä vain kaksi makupalaa...

Kahvikissa keskittyy olennaiseen jopa matkalla...

...Ateneumiin  ❤

Olin siis elämäni ensimmäistä kertaa Ateneumissa  ❤

Ensimmäiset ajatukseni olivat, että ompa pieni, ompa hiljaista, ompa vähän ihmisiä...

Vertailukohtani ovat tietenkin hiukan suurmpia ja tunnetumpia gallerioita...

Mutta nyt tepastelin taiteen pariin...

Kiersin pitemmän aikaa vain katsellen. Viimein kaivoin kamerankin esiin ja nappasin jokusen kuvan. Oli hassua huomata, miten tuttuja teokset olivat. Ei ole mennyt taidehistoriaharrastus hukkaan ;)

Oli myös hämmentävää huomata, että Kuokkalan kartanosta tuttu Alvar Cawénin  Kehtolaulu löytyy ateneumista yhtenä versiona...

http://365kuppiakahvia.blogspot.com/2017/07/kuokkalan-kartanon-mailla.html

Hämmentävää oli sekin, että Wäinö Aaltosen tanssijatar oli täälläkin, kun sen on tottunut näkemään Säynätsalon kunnantalon suihkulähteellä

http://www3.jkl.fi/taidemuseo/veistokset/veistokset/062.html

Hämmentävän hienoa oli kautta linjan...

Graniittipoika I Wäinö Aaltonen (1917-20)

Näkymä kolmannesta kerroksesta toisen kerroksen klassikoihin...

Luxembourgin puistossa Albert Edelfelt (1887). Muistan aina tämän teoksen kohdalla leikkiä ja piilottaa mustapukuisen pojan. Miten nerokas yksityiskohta, kuinka merkitsevä asia asettelussa...

Et kyllä ikinä usko, että tämä Kuningatat Blanka (Edelfelt 1877) on tämän maalaistytön ensikosketus taiteeseen. Meille oli jostain kulkeutunut mustavalkoinen kuva tästä teoksesta. Katselin sitä ihaillen. Kerran näin mustavalkotelkkarista jonkun ohjelman, jossa taulu "heräsi eloon". Kuningatas Blankan polvella ratsasti prinssi ja kuningatar lauloi:

"Aja, aja, aja, 

Blankan ratsastaja, 

mikä nimi armaan, 

Margareetta varmaan..."

Maalauksen aihe perustuu Topeliuksen satuun Blankan ratsastaja "Läsning för barn" -kirjassa. Sadussa kuningatar Blanka Namurilainen laulaa pojalleen prinssi Haakonille pojan tulevasta morsiamesta...

Tässä kuvassa on kova kolmikko:

Kaiku Ville Vallgren (1887)

Taistelevat metsot Ferdinand von Wright (1886)

Haavoittunut enkeli Hugo Simberg (1903)

Kalevalaa...

Kullervon kirous Akseli Gallen-Kallela (1899)

Lemminkäisen äiti Akseli Gallen-Kallela (1897)

Aino-tarua pääsin kuvaamaan vain vähän kummaltakin laidalta, kun opastettu kierros peitti näkymän...

Sitten käväisin katsastamassa Kohtaamisia kaupungissa...

Ikkunasta näkyi Rautatientori...

Tytön pää (Kultapää) Wäinö Aaltonen (1925). Ja hieno varjo.

Uimaan lähtevä nainen (Kahlaaja) Wäinö Aaltonen (1924)

Suomen neito Wäinö Aaltonen (1926)

Päivänpaistetta Antti Favén (1910-11)

Kahviaika alkoi lähestyä... näin kahvia...

Greta Hällfors-Sipilän maalaus oli myös pääsylipputarrassani...

...ja sillä sai tänään Ateneum Bistrosta kahvin ja konvehtin. Ja kaupan päälle tympeää palvelua :(

Ja tästä sai ottaa kuppiinsa haaleaa kahvia...

Ihan nätti kuva siitä kuitenkin tuli. Ja kylmä kahvi kaunistaa ❤

Sitten hotelliin. Toiset jatkoivat shoppailemaan, minä viihdyin huoneessa pitempään...

Siellä oli kahvinkeittovälineet...

Kofeiinitonta kahvia...

...sekä ihan tavallista murukahvia

Päädyin tekemään kupillisen teetä ;)

Lueskelin vähän kirjaani...

...ja kävin vessassa...

Oli aika vetää verhot eteen ja lähteä illanviettoon

Ensin syömään Vapianoon

Jonottaminen on aina kamalaa ja vielä kamalampaa silloin, kun nälkäkiukku yllättää... Viimein tuli meidän vuoromme tilata. Minulle Crema di avokado ja broilerin rintaa. Mukava kokki jutusteli niitä näitä annoksiamme valmistaessaan...

Ja tässä valmis annokseni  ❤ Kyllä lähti nälkä ja kyllä lähti myös kiukku ;)

Ateneum on ihan siinä Vapianon kulmalla...

Vielä oli suunnitelmia illalle: Menimme Lintsille valokarnevaaleille ❤
 

Kovin kummoisia kuvia en pimeässä saanut, mutta tässä jokunen räpsy:

Ja vielä Pellen talo

Siinäpä oli lauantaimme Helsingissä. Aika kivaa, vai mitä?