Powered By Blogger

tiistai 4. heinäkuuta 2017

Kuokkalan kartanon mailla



Sunnuntaille sattui Teeleidin avajaisten lisäksi myös Kuokkalan kartanon kesäpäivä. Sinne polkaisin siis seuraavaksi :)


Kuokkalan kartanoa olen esitellyt monta kertaa ennenkin blogissani. Ainakin kolme kertaa.



3. ...en löytänyt :)




Rakennus on vuodelta 1904 ja sen on suunnitellut Wivi Lönn kauppaneuvos Julius Johnsonille.



Kartanon puutarhan taideteoksetkin olen esitellyt blogissa aikaisemmin... Juurikin täällä: http://365kuppiakahvia.blogspot.fi/2014/09/257-kuppi.html








Vaikka kartanossa olen piipahtanut useamman kerran, yläkertaan kipusin tällä vierailulla ensikertaa...


Kartanon pitsiverhot...


...ja lattialaatat parvekkeella...



...sekä pylväiden päät. Kaikesta huomaa, että ollaan kartanossa <3


Kauppaneuvoksen työhuone




Kulttuuriluotsi oli paikalla kertomassa, mutta hänen kertomuksensa eteni hitaammin kuin minun kierrokseni. Tarkkoja tietoja  yläkerran huoneista ei ole... Kuvia on :)



Tä huone kantaa nimeä Wivi Lönnin sali...








Sitten muihin saleihin...




Olipa hauska löytää yksi Alvar Cawénin versio teoksesta "Kehtolaulu" Kuokkalan kartanosta. Siihen liittyy hyviä muistoja... Tein siitä analyysin taidekoulussa :)


Puutarhasta etsin turhaan Sonja Vectomovin  pronssiin valettua "Kuuntelevaa". Sisältä sen sijaan löysin kipsiveistoksen samasta aiheesta.



Sitten olikin kartanokahvien aika!


Nälkään karjalanpiirakkaa ja herkunnälkään sitruuna-mansikkajuustokakkua



Santsikuppi kuuluu hintaan, sen nautin auringossa...


...katselin "julkkisbussia" (mukana tulevassa tuntemattomassa sotilaassa)...


...ja kirjoittelin kirjettä...


Vähän ennen sulkemisaikaa kävin vielä nopean kierroksen alakerran huoneissa







Tämä Emil Wikströmin teos on nimeltään "Ainoa lohtuni". Ja jos nyt yhtään osaan taidetta tulkita, niin naisen ainoa lohtu on KAHVI -kahvipannua hän tuossa ainakin silittelee :)



Aika poistua kartanon mailta ja jättää Vectomovin "Bikku" vahtihomminsa :)


Tässä olen!


Mutta mitä tuolla on?





Kartanon vieressä oli nähtävänä tämmöinen kukkien väriloisto!








Kiersin ja ihailin...


...ja pyöräilin kotiin :)


6 kommenttia:

  1. Palaan teksteihisi vielä paremmalla ajalla, mutta en malta olla toteamatta nyt heti tähän: Eikä!
    Juuri kiireellä kirjoittelin oman postaukseni ja siinä ohimennen kerroin käyneeni puolison kanssa Kuokkalassa!!! Tosin kyseessä oli kylä entisen Kerimäen pitäjän alueella eikä hieno kartano, mutta pitipäs taas sattua :)
    Olet taas ahkeroinut bloggerissa, ja olen hätäisesti kuulumisesi lukaissut. Kunhan elämä vähän rauhoittuu, palaan asiaan ajatuksen kanssa. :)

    VastaaPoista
  2. Viime vuonna Järvilinnan kurssilla pääsin tuon bussin kyytiin! Ja päätöskahvit oli Kuokkalan kartanossa. Kuulitko tarinan kartanon tyttärestä Pupusta? Hän olikin varsinainen tapaus! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enpä kuullut Pupusta... Nyt kyllä kiinnostaa... Löytyyköhän tarina internetin ihmeellisestä maailmasta...?

      Bussi oli hieno, vasta jälkeenpäin kuulin, että kahvilakuitti olisi toiminut matkalippuna bussikierrokselle. Minulle ei sitä kerrottu... Harmi.

      Poista
  3. Oi kun hieno! Tonne on tarkotus mennää tällä viikolla neitosten kanssa, kun siippa on omilla teillään. Täytyypä tsekata aukioloajat ajoissa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päivittäin klo 10-18 on kartano auki. Kannattaa käydä!

      Poista