Lauantaina Rauhassa ja Imatralla

Ylellistä nukkua pitkään. Rauhassa.

Ja sitten sai lähteä...

...valmiiseen pöytään aamupalalle... Alkuun lautasellinen puuroa ja kuppi kahvia...

Sitten vähän purtavaa...

Santsikuppi kahvia ja jugurttia hedelmien kera...

Jäähallissa oli meneillään kaukalopallo-ottelu:

Baarissa nähtyä:

Vatsa täynnä oli mukava kellahtaa hetkeksi petiin...

...ottaa lasillinen kahvinkorviketta...

...ja innostua uudesta kirjasta kunnes...

...lasi tyhjeni ja oli aika lähteä kohti päivän seikkailuja...

Kuuden kilometrin päässä hotellista on Imatran keskusta. Ja tämä Suomen kaunein rakennus ❤

Imatran Valtionhotelli on Imatrankosken  partaalla Imatralla sijaitseva, vuonna 1903 valmistunut arkkitehti Usko Nyströmin suunnittelema jugendlinna, joka toimii hotellina.

Kierros linnan ympäri...

...ja mieletön määrä upeita yksityiskohtia...

Näetkö kissan?

MIAU!

Kun hotellia tarkastelee pohjoispuolelta, näkyy katonharjalla musta köyryselkäinen kissa. Kerrotaan, että musta kissa päätyi katolle, kun noita kissoineen tuli luudalla hotellin avajaisiin. Noita otti vähän liikaa ja unohti kissansa. Siinä se nyt odottelee ja hätistelee variksia ja naakkoja.

Imatrankoski on  Suomen vanhin matkailunähtävyys. Ulkomaalaiset ovat käyneet ihailemassa koskea jo 1700-luvulta lähtien. Imatran keskustan halkaiseva kosken uoma on kuivanakin vaikuttava näky. Kosken vapaa virtaus loppui vuonna 1929, kun koski valjastettiin vesivoiman tuottamiseen. Suomen vanhin luonnonpuisto, Kruununpuisto, perustettiin Venäjän keisari Nikolai I:n toimesta Imatrankosken ympärille 1800-luvun puolivälissä.

1920-luvulla kosken uoma padottiin sähkön tuottamiseen ja sen jälkeen vettä on juoksutettu ainoastaan näytösluontoisesti. Kesäajan koskinäytökset ovat tauolla vuodet 2017-2018 voimalaitospadon remontin vuoksi.

Mutta komeaa oli kuitenkin!

Kosken partailla on paviljonkeja...

...ja kävijöiden kaiverruksia kivissä ja kallioissa...

Sitten ylitimme sillan ja kävelimme kosken toiselle rannalle ...

Kosken uoma sillalta nähtynä:

Ukko ja Akka viikonlopunvietossa  ❤

Melkoisessa vaarassa olimme...

...mutta kun kiltisti pysyimme kaiteen takana, niin saimme ihailla linnaa koskiuoman yli...

Kävelimme metsäpolkuja...

Kirnut eivät lumen alta näkyneet...

Aikoinaan sitten suuntasimme takaisin linnaa kohti...

Miehen korkuinen jääveistos...

Ja sitten linnaan! Okei, okei, hotelli se on, mutta englanninkielinen nimi on Castle Hotel, joten: linna!

Sisäänkäynti...

Aulassa oli myytävänä kortteja ja kahvia ❤

 

Katselimme hetken ympärillemme...

Itsenäisyyden ketju. Uusi rengas joka vuosi.

Ja tässä salongissa, aseiden ja trofeiden seurassa...

...asetuimme päiväkahveille

Kahvia ja kortteja. Suklaan sai Ukko  ❤

Alkaa olla valmista...

Ja kortit matkaan!

Linnan liepeillä näin ensimmäiset taidekaapit ja innostuin!

Kaupungilla kulkiessa tuli kaappeja vastaan useampiakin...

Minne sitten?

No Virkkukoukkuselle!

Pettymys oli suuri, kun liike olikin suljettu...

Onneksi myös naapurikaupungissa on Koukkusen liike!

Onneksi vieressä oli vielä vartin auki ollut kirppari. Sieltä ostin "matkamuistoni". Kerron siitä joskus myöhemmin  ❤ 

Alkoi olla nälkä, joten...

...tänne!

Saimme heti 5% alennusta, kun nappasin kanta-asiakaskortin tiskiltä

Herkkulakon ollessa päällä herkuttelin kana- caesar vohvelilla  ❤ 

Makeat herkut kuuluvat Ukolle  ❤ 

Hauska idea:

Imatralla on hieno teatteri:

Lotta- ja veteraanimuseokin oli vielä matkan varrella...

...mutta ei ehditty poiketa...

Hiukan jo hämärtyessä kävimme vielä melkein ulkomailla  :)

Sitten palasimme Rauhaan.

Omassa rauhassa oleminen houkutti sen verran paljon, että ehdotin eväitten hankintaa ja huoneessa syömistä lauantaillekin. Kaupan kautta omaan rauhaan.

Eikös ollutkin taas elämyksiä yhdelle päivälle? Mitähän sitä huomenna...