Monta osaa euforiaa

OSA 1

Muutama viikko sitten olin varma, että "Mä tuun niin vihaamaan tiistaipäiviä..." mutta tänään olen sitä mieltä, että haluan joka päivä juuri nämä porukat!!! Kiirettä kyllä pitää, kun välillä pitää vaihtaa työpistettä ja aloittaa kaksi kertaa kaikki alusta, mutta taas selvittiin. Hyvä minä, hyvä me, hyvä meidän joukkue!!!

OSA 2

Työpäivän jälkeen sain uusvanhan huonekalun, siitä lisää myöhemmin, kunhan projekti etenee ;)

OSA 3

Postipäivä oli taas huikea...

Tulppaaneja Saksasta. DANKE!!!

Fillareita Annelta ja Virpiltä. KIITOS!!!

Postia Tampereelta ja USA:sta. Kiitos ja thank you!!!

Kahvihetki Killinkoskelta (tämä tuli jo aiemmin, mutta oli unohtunut kuvata). KIITOS!!!

Tämän kahvikortin sain jo edellisessä miitissä viikko sitten. Tanskalainen Cirkel Kaffe mainosjuliste vuodelta 1955, taiteilija Aage Sikker-Hansen. KIITOS Sanna!!!

Nyt vetää sanattomaksi... <3 ELA <3  KIITOS Kirsi!!!

 

 OSA 4

Pyöräilin kaupungille, hoitelin ihan mukavia asioita (paitsi migreenilääkkeiden osto ei koskaan ole ilo...). Tein myös sen sortin löydön, että koko kroppa lompakkoa myöten huusi euforiaa...

Marimekkoa olen aina pitänyt vähemmän edullisena kauppana. Ainakin kahteen kertaan olen tämän jo sanonut, tulkoot nyt sitten se kolmaskin kerta: Marimekon kuosit ovat ihania, kuinka niin kauniista kankaista saakin niin rumia vaatteita! Niitähän minun ei tarvitse ostaa, kalliitakin ovat. Mutta Marimekossa tein huippuhankinnan:

 100 korttia rasiassa maksoi vain 19,90 €. IHANIA!!! 

OSA 5

Teatterilla oli tänään Esirippu aukeaa tapahtuma ja siihen liittyy hurja määrä euforiaa... Ensinnäkin näin jälleen ystävääni (toivottavasti euforia on molemminpuoleista...) jonka kanssa olen viime aikoina saanut viettää aikaa useammankin kerran. Ja jatkoa seuraa ;)

Tähän ostin liput -ystävän kanssa! Kaksi yhden hinnalla tarjous:

Tähän ostin liput Esikoiselle ja itselleni:

Lainahöyheniä oli näytillä:

Lopuksi grande finale eli teatterieuforian huipentuma:

Leivoskahvit!

Tällainen päivä ei voi päättyä muutoin kuin hymyssä suin. Naama virneessä ajelin pimeässä illassa kotia kohti. Onneksi olin ottanut ensimmäistä kertaa tänä syksynä lampun mukaan.

Ah, onnea!