Tämä päivä alkoi oikeastaan jo eilen illalla...
En sitten jatkanutkaan virkkaamista, vaan nyyhkytin sohvalla jälleen kerran Hachiko- elokuvan. Itken aina ensin siinä kohdassa, jossa mies kuolee, mutta siitä eteenpäin itken koko ajan Hachikon vuoksi. Koira palaa uudelleen ja uudelleen vuosien ajan samaan paikkaan odottamaan isäntäänsä. Vanhenee ja lopulta lumen leijaillessa vanhalle kuonolle Hachiko nukkuu pois. Silloin vollotan valtoimenaan.
Käsillä oli tekemistä, mutta näkö sumeni vähän väliä...
Uusiin tossuihin piti ommella nauhat
Kyyneleitteni läpi sain tihrustettua nauhat tossuihin
Torstait ovat aina olleet minulle vaikeita työpäiviä, väsyttää... Tänään väsytti tavallista enemmän, kun tuli nukuttua vähän liian vähä. Kaiken kukkuraksi nuha alkaa olla pahimmillaan.
Työpäivän jälkeen herkuttelin kahvilla...
...ja ihailin kätteni työtä ;)
Jokin aika sitten oma lähikirjastomme lakkautettiin, nyt pihan laidassa pysähtyy kirjastoauto. Tänään ei ollut asiaa kirjastoon, ihailin vain autoa ja naureskelin, että nythän kirjasto on entistä lähempänä :)
Tämä ilta menikin sitten nukkuen ja niistäen...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti