Powered By Blogger

tiistai 26. toukokuuta 2015

Nyt meni metsään!



Tällä viikolla minulla on onni pyöräillä lempityömatkaani joka päivä! Aamulla matka menee sukkelasti...

Töitä tehdään kovasti, kahvitellaan uutterasti:


"Jäätelö syödään ulkona!" Sisiliskot kävivät moneen kertaan meitä puuportailla tervehtimässä, mutta olivat liian nopeita kuvattaviksi :)


Paluumatka sitten kesti tunnin verran, kun en ajellut kaikkein suorinta reittiä...

Nopeasiipisiä perhosia, linnunlaulua, auringon lämpöä, puron solinaa, muurahaisten ja kesän tuoksua... Kuvissani on enimmäkseen kukkia!

Lammen rannalla kasvoivat suo-orvokit:



Pientareilta katselivat lemmikkien sinisilmät:




Metsänreunat ja polunvarret olivat täynnä käenkaalia, ketunleipiä, revonrieskoja:




Polulla oli muitakin kulkijoita...


Poikkesin myös arboretumiin, jonne oli tehty uusia, pitkospuita ja istumapaikkoja:


Polku oli saanut uuden katteen...


Alppiruusut valmistautuvat kukkimaan:



Odotellessa vähän lisää revonrieskoja



Sinne tänne...



Pulleita nuppuja



Eteenpäin!


Ihania!!!


Pitkin polkuja pyöräilin...



Näitä riittää!



Nyt on mennyt tosi pahasti metsään jollakin!


Mikäs tuolla kivikossa kellertää...?


Oooo, rentukoita!


Puro kuohuu vieläkin pikku koskena


Ja aurinko paistaa!






Nyt meni taas niin metsään!



Sammalen kukinnot ovat jännä minimetsä:




Mustikat kukkivat



Kaikenlaisia ihania polkuja ja teitä pitkin ajelin, kunnes "kohtasin suurimman pelkoni"...


KÄÄRME!!!


Ihan totta! Olin jo ehtinyt huutamaan, kiljumaan, panikoimaan, ajamaan melkein ojaan ja nostamaan jalat ohjaustangolle, kunnes huomasin, että käärme olikin harmitonta lajia! ONNEKSI lähistöllä ei näkynyt ristin sielua... Melko noloa...

Jatkoin  aina vain pienemmille poluille...


...välillä piti väistellä vatukoita


Lähellä kotia poimin kimpun lemmikkejä ja tulin yllätetyksi kuvailemassa niitä. "Tuliko hyvä kuva?" kysyi mies villakoiran kanssa ja samaan hengenvetoon kertoi paikallisesta kameraseurasta... Joo, on tuttu...



Luonto jatkui ihan kotinurkille asti. Kirjaimellisesti kotinurkille, ulko-oven viereen:


Ja kotona kahvittelin lemmikkien lempeänsinisten kukkien kauneutta katsellen

Huom! PIENI kuppi kahvia ;)




Kannatti mennä metsään!


2 kommenttia:

  1. Ihania kuvia! Täällä ei vielä lemmikkejä ole näkynyt...

    Tärkeä kysymykseni on: mitä Jyväskylän kirpparia suosittelisit? Tarvitsisi päästä siis myymään romppeita ja Kuopion jäädessä taakse ajattelin kesällä kokeilla jotain viikkoa Jyväskylässä myyjänä. Missäköhän menisi hyvin tavaraa? Tarkoitus päästä eroon tavarasta, rahan määrä ei tärkein (mutta pöytävuokra takaisin olis kiva).

    t. Elinaffi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti!

      Itse olen neljä kertaa myynyt kirpparilla.fi (siellä Tokmannin ja HopLopin kulmilla, Sorastajantiellä). Joka kerta pöytävuokra on tullut jo ekapäivänä ja tavara on vaihtanut omistajaa kiitettävään tahtiin. Pystyn suosittelemäänlämpimästi!

      Poista