309. kuppi

Lunta -vai oliko se unta???

Aamu oli kirkas ja kirpakka, näin maassa lunta. Vai näinkö?

Päivällä pyörin tunnin verran ulkona ja siellä oli lunta. Vai oliko?

Pyöräilin vapaaehtoistyöhön hervottoman kokoisen kuun noustessa  ja katselin lunta. Oliko sitä?

Nimittäin kun sitten kerroin vapaaehtoistyöpaikassa lumesta, muut eivät olleet lunta huomanneet...

Epäilin jo tovin itseäni ja tilaani, mutta onneksi yksi toinenkin oli tehnyt lumihavaintoja ;)

Lumen kunniaksi kahvittelin valkoisesta kupposesta:

Loppupäivityksen saatkin sitten kärsiä... nauttia eilisestä luomisvimmastani... Olin niin onnellinen, kun päätin jäädä mustaa, pimeää iltaa viettämään kodin lämpöön ja valoon. Otin esiin pari käsityöprojektia ja piiiiiiitkästä aikaa ompelukoneen...

Muistatko korin 290. kupissa?

Kiva kori mutta karseet, kuluneet kankaat... Oli aika tehdä kauheesta kaunista. Toivottavasti!

Korissa kaikki tärkeimmät...

Leikkelin vanhat kankaat kaavoiksi...

 

Nuppineulat maastoutuivat välillä...

Siksakkia ja suoraa ommelta...

Pikkuisen pitsiä

Valmis!

Pyöritellään koria, niin että kaikki vir... er... mok... No, että kori näkyy joka puolelta!

Aika hieno! Ja hieno aika... Tähän aikaan oli valmiina kori sekä jotain korin sisällä olevaa, jota ei voi kuvissa näyttää... Joulusalaisuuksia ;)

Ja se on aina mukavaa, kun nuoriso innostuu äidin käsitöistä!

Kaikenlaista hienoa olen siis saanut aikaan: Korin, Esikoisen (kuvassa), Kuopuksen (nukkumassa) ja niin ennennäkemättömän hauskan päivityksen :)

Ja peeäs: Se oli lunta!!!