87.kuppi

Mulla on ihan hyvä olo...

Nukuin aamulla kymmeneen ja olin ihan jees. Kolmisen tuntia olin jalkeilla ja olin taas ihan tööt... Ei auttanut kuin ottaa päiväunet. Onneksi posti toi kortteja ilokseni:

Venäjältä tuli tämä taiteilijan itsensä lähettämä upea aamukahvihetki-kortti:

Sairaspäivänä tunnin kirpparikeikka on sekä hyvä idea: nyt minulla on uutta luettavaa...

Lou Suffern on minuuttiaikatauluttanut elämänsä. Syödessään aamiaista hän lukee päivän lehteä, suudellessaan Ruth-vaimoaan ja lapsiaan hyvästiksi hän ajattelee toista naista.

Eräänä talviaamuna kaksi viikkoa ennen joulua Lou seisahtuu kesken työmatkan ja ajautuu keskusteluun Kerjäläismies Gabenkanssa. Loun häikäisevien, mustien nahkakenkien juurella  istuvan miehen tarkat huomiot ohikulkijoista jäävät hänen mieleensä. Kentie Gaben kaltainen neuvokas apuri voisi jouduttaa Loun ylennystä.

Lou hankkii Gabelle työpaikan toimistonsa postitusosastolta. Pian Gaben läsnäolo muuttuu  häiritseväksi. Minne tahansa Lou meneekin, Gabe tuntuu aina olevan samassa paikassa.  Mutta olisiko Loulla jotain opittavaa Gabelta, jos hän vain malttaisi pysähtyä ja kuunnella?

(Takakansiteksti)

...sekä äärimmäisen huono idea: nyt minulla on kuumetta enemmän kuin kertaakaan 20 vuoteen...

 Mulla ei oo ihan hyvä olo...