Kuppi 22

Tähän kuppiin mahtuu paljon pientä ja sievää ❤️

Aloitetaan aamukahvilla parvekkeella. Tämä muki on muistoni Pariisin Disneylandista  ❤️ Ja kahvi tummapaahtoista Kulta Katriinaa ❤️

Ja nämä kaunokaiset siellä parvekkeella kukkivat  ❤️

Ja vielä uusimmat tulokkaat: pinkit mustasilmäsusannat ❤️

Aikoja sitten tekemäni kynttilätilaus pääsi viimein perille...

Lisää kesäkukkia  ❤️

Ja nämä servetit olivat aivan liian suloiset jätettäväksi kauppaan  ❤️

Jälleen yksi nettitilaus pientä yritystä tukemaan...

...ja kaunis koru juhla-asuuni ❤️

Halusin osallistua Käsityömuseon neulegraffitin tekoon. Kerran jo kävin, materiaalipaketit oli jo jaettu loppuun. Kannattaa tuntea museonjohtaja ;) Oranssi lanka vain oli vaihtunut turkoosiin, mutta mukana ollaan ❤️

Tästä kerron lisää, kun kesä alkaa kääntyä loppuun...

Piinaavia koronaviikkoja on kestänyt...

...ja näin monta väriä olen ehtinyt kynsissäni käyttää (plus yksi viikko kynsien vahvistamiseen)

Yllätys: uusi kynsilakkani on pinkkiä ❤️ Pieni matka Toulouseen ❤️

Kauneutta ojanpenkalta kotiin ❤️

Olisikohan sitten jo kahvikupposen aika!

Drip coffee Kiinasta

Ole hyvä. Ja kiitos ❤️

Siinäpä pientä ja sievää kupillinen ❤️

Ja niin minusta tuli hengenpelastaja ❤️

Se on ollut mielessä jo pitkään, mutta aina on ollut joku kohta rastitettuna niin, ettei se ole onnistunut. Tänään pyöräilin keskustaan ja kävin kahvilla ❤️

Kahvikupposen jälkeen minulla oli aika varattuna veripalvelussa. En ole koskaan luovuttanut. Jännitti, että vieläkö tulee joku este sille, että voisin luovuttaa. Hemoglobiini oli riittävän hyvä: 136. Ja minun veriryhmäni A+ verestä on tällä hetkellä suurin tarve. Pääsin luovuttamaan. Ojensin auttavan käteni ja minusta tuli luovuttaja. Ja hengenpelastaja. Aivan mahtavaa  ❤️

Itse luovutus oli vaivaton ja nopea. Olen oikeakätinen, mutta ojensin oikean käteni, sillä vasemmassa kädessä on ujo suoni, joka ei tule esiin houkuttelusta huolimatta. Ei tuntunut minkäänlaista pistoa edes ja alta aikayksikön laite piippasi merkiksi, että valmista oli. Olo oli koko ajan ihan tavallisen hyvä. Etukäteen olin ison kahvin lisäksi juonut pari lasillista mehua ja luovutuksen jälkeen join toiset kaksi. Sitten minua pyydettiin "buffetin puolelle" kahville ja syömään. Vartin siinä vielä istuskelin. Henkilökunta veripalvelussa on aivan mahtavaa! Kuin kotiin olisi tullut  ❤️

Kävelin vakain askelin pyörälleni ja pyöräilin pää pilvissä kotiin. Olen niin tohkeissani tästä ensimmäisestä kädenojennuksestani. Että voi noin pienellä jutulla tehdä jotain jonkun toisen hyväksi ❤️

Kaiken syöttämisen ja juottamisen lisäksi minua myös lahjottiin runsaasti  ❤️ Pyörän satulasuojan otin saman tien käyttöön ❤️

Ensiluovuttajana sain kassin (tehty muovipulloista) ja pisara-pinssin. Haalarimerkin ja veriryhmän merkin sai ottaa tiskiltä. Niin ja rautakuuri annettiin myös.

Olen onnellinen "uudesta statuksestani" ❤️

Ja niin minusta sitten viimein tuli hengenpelastaja  ❤️

Retki Ladun majalle

Töitä oli jälleen tehtävänä. Aamupäivä yhdenlaista ja iltapäivä toisenlaista. Puolilta päivin pyöräilin retkikohteeseen.

Käytössämme oli tämä retkimaja...

...mutta ulkona oli niin kesä, että sisällä piipahdettiin korkeintaan käsipesulla. Kesäinen lämpö ❤️

Korona pullo oli "ihan hauska juttu", edellisten kävijöiden jäljiltä...

Rannassa oli ihanaa... ❤️

Vihervarpunenkin vieraili  ❤️

Uimapuku ei ollut mukana...

...mutta varpaani kastelin

Kirjosieppojakin oli paikalla ❤️

Ja kun nälkä yllätti...

Tällainen käyntikortti ❤️

Vähän käytiin kävelylläkin...

...Pikkukakkosen lenkki latupohjaa myöten

Ja voi: lemmikit kukkivat  ❤️

Teimme myös kesäsuunnitelmia  ❤️

Kaikki saivat lahjaksi kukan. Minun on pinkki (juoksin!) ❤️

Tunnelma päivän päätteeksi:

Kiitos, työkaverit ❤️