Hän rakasti elämää ja minä rakastin tätä tarinaa

Olen odottanut iltoja, jolloin saan sytyttää lukuvalon ja ottaa kirjan käteeni. Olen odottanut vapaa-aamuja, jolloin saan nukkua pitkään, vetää verhot ikkunan edestä, hakea aamukahvin sänkyyn ja ottaa kirjan käteeni. Olen ilta illalta ja aamu aamulta ollut haluton laskemaan kirjaa käsistäni. Useampaan kertaan olen tarkistanut, että ovathan viimeiset sivut varmasti paikoillaan. Lukenut. Ja nauttinut lukemastani. Kun perjantai-iltana sain viimeiset rivit luettua, teki mieli aloittaa alusta. Mitäpä luulet, pidinkö lukemastani?

Lauantaina otin Vincent van Goghin elämäkertaromaanin vielä aamukahvipöytään seurakseni...

Otin esiin myös muutaman kortin...

Taiteilijan omakuvat:

Irving Stone oli yhdysvaltalainen kirjailija. Häntä on kutsuttu elämäkertahistorian lajityypin luojaksi, Hänen elämäkerrallisten romaaniensa aiheina ovat muun muassa Vincent van Gogh, Michelangelo, Charles Darwin, Camille Pissarro, Sigmund Freud ja John Adams. HÄN RAKASTI ELÄMÄÄ oli Stonen esikoisteos (1934), joka ilmestyi suomeksi 1947

Kertomus alkaa Lontoosta. Vincent on töissä taidekauppiaalla. Ja rakastunut Ursulaan. Vaan kuinkas sitten kävikään?

Ursulan häiden jälkeen Vincent lähti Lontoosta eikä koskaan enää palannut Englantiin.

Vincent asui reilun vuoden verran Amsterdamissa setänsä luona. Hän tutustui Kay-serkkuunsa.

Vincent ryhtyi maallikkosaarnaajaksi ja sai "viran" Borinagesta, Belgiassa. Vincent eli hiilikaivostyöläisten kanssa ja saarnasi heille. Hän alkoi piirtää kaivostyöläisiä. Näki nälkää ja sairasti. Ja tajusi, että hänestä tulee taiteilija!

Borinagen kaudelta muutama mehevä kahvikuvaus romaanista:

Päivä Brysselissä Theo veljen kanssa ja sitten seuraavalla junalla Ettenin pappilaan vanhempien luokse. Kay serkun mies kuoli. Vincent vietti paljon aikaa Kayn kanssa. Ja rakastui häneen. Vincent kosi ja sai kauhistuneen ja kauhistuttavan vastauksen: "Ei koskaan, ei koskaan!" Kay lähti. Myös murtunut Vincent vaihtoi maisemaa...

Vincent asettui Haagiin. Opetteli vesivärimaalausta. Yhdessä viinituvassa Vincent tapasi Christinen, kutsumanimeltään Sienin. Sien ansaitsi elantonsa pesutuvassa ja kadulla. Sien istui Vincentin mallina mm. kuuluisassa piirroksessa SURU. Vincent ja Sien ystävystyivät, Vincent tunsi myös rakkautta. He elivät yhdessä miehenä ja vaimona. Mutta kuten arvata saattaa heidän suhdettaan ei katsottu hyvällä. Vincent ja Sien erosivat...

Vincentin isä oli saanut uuden seurakunnan. Vincent muutti Nuenenin pappilaan kahdeksi viikoksi, etsi asunnon ja ateljeen ja jäi Nueneniin maalaamaan.

Kylässä asuva Margot näki Vincentin ja rakastui. Kutsui Vincentiä rakkaakseen. Vincent ja Margot viettivät paljon aikaa yhdessä. Vincent oli valmis menemään Margotin kanssa naimisiin, mutta naisen perhe asettui poikkiteloin. Margot yritti myrkyttää itsensä, koska hän ei voinut saada Vincentiä.

Vincentin elämä Nuenenissa kävi hyvin yksinäiseksi, kunnes ystävystyi yhden työläisperheen kanssa. Juuri tuo perhe on kuvattuna van Goghin kuuluisassa maalauksessa Perunansyöjät

Työläisperheen Stean tytär viihtyi Vincentin seurassa ja kertoi hänelle myös vatsassaan kasvavasta salaisuudesta. Tietenkin kylällä juoruttiin, että lapsi olisi Vincentin, olivathan nuo kaksi paljon yhdessä. Totuus siitä, että kirkonvartija on lapsen isä jää Vincentin, Steanin ja hänen perheensä salaisuudeksi. Mutta saattoiko Vincent enää jäädä Nueneniin?

Seuraavat aamukahvit nautittiinkin Pariisissa.

Pariisissa Vincent vietti aikaa veljensä Theon sekä lukuisien taiteilijoiden kanssa. Paul Gauguiniin muiden mukana. Vincent käytti muiden taiteilijoiden tavoin alkoholia melko runsaanlaisesti. Ja maalasi. Olkihattuinen omakuva on Pariisin ajoilta.

Mutta sitten kaupunkielämä riitti. Vincent halusi etelän valoa ja väriä, joten hän matkusti Arlesiin.

Vincent rakastui väreihin: taivaan kiihkeään siniseen, vainioiden vihreyteen, auringon sitruunankeltaiseen valoon, maan punertavaan vivahdukseen, hedelmätarhojen alati uusiutuvaan ruusunpunaan...

Arlesissa syntyi mm. kuuluisa Huone Arlesissa maalaus...

Arlesissa Vincent tutustui mm. Racheliin, joka leikillisesti useampaan otteeseen pyysi Vincentin korvia maksuksi palveluksistaan... Ja mitä tekikään Vincent?

Ja sitten mielisairaalan portti painui lukkoon Vincentin takana...

St. Remyssä Vincent maalasi puutarhan kukkia, kuten nämä Iirikset ja mantelinkukat

Harva varmaan muistaa sen tosiseikan, että yksi van Goghin kaikkein kuuluisimmista maalauksista, Tähtikirkas yö, on maalattu mielisairaalassa

Mielisairaalasta päästyään Vincent halusi aloittaa uuden elämän Auversissa. Mutta kovin pitkä ei loppuelämästä tullut...

Kuvan Vincent van Goghin haudasta näet esimerkiksi täältä:

http://helenaguideinparis.com/fi/opastetut-kierrokset/auvers

Johtuuko hämärästä taidemenneisyydestäni, mutta tässä on kyllä yksi elämäni kirjoista ❤

Nyt laitan kirjan hyllyyn paraatipaikalle. Ja luen taas joskus uudelleen ❤