Powered By Blogger

perjantai 14. syyskuuta 2018

Omenapannari



Omenoita poimin ihan
puusta oman kotipihan

Ei niitä ole monta kiloa
vaan onhan näistäkin jo iloa!



Kakun voisin leipoa
-vai olisiko vuorossa piirakka?


Sitten päähäni pälkähti:
siitä tuleekin omenapannari!


Kolme desiä maitoa
-ja tietenkin ilman laktoosia


Kananmunia kaksi
sitten seuraavaksi


Kaksi desiä vehnäjauhoja,
hiukan vanilliinisokeria.
Myös suolaa joukkoon ripaus
ja kanelia pintaan tupsautus


Ja koska makeannälkään pannari paistetaan
niin sokeria taikinaan puolikas desi laitetaan


Pian on taikina valmiina,
puuttuu vain pinnalta omena...


Nyt on jo omenat kuorittu,
pilkottu ja ruodittu...


Puolen tunnin kuluttua
tuoksu alkaa tulla uunista...


Kun pannari pitää hetkeksi peitellä
ehtii kahvit kuppiin keitellä 


Sori vaan kaikki naapurit ja serkut:
omaan suuhun menee nämä herkut!


Kuopukselle tietenkin palasen suon
ja pannarikahvit itse juon  ❤


Runoratsuni taas kerran alkaa
ontua vasenta takajalkaa...


6 kommenttia:

  1. Oi, oi,nyt alkoi tekemään mieli pannaria...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pannari on niiiin hyvää ❤ Erääseen elämänvaiheeseeni liittyy torstaist bingoillat (isät & mummot) ja niiden jälkeiset pannarikahvit ❤ Ja mulle kulmapala ❤

      Poista
  2. Ihanaa, miten runosuonesi sykkii. <3
    Suloinen postaus!

    VastaaPoista
  3. Kylläpä siskolla runosuoni sykkää
    ja siitä toinen täällä idässä tykkää <3

    Ohjetta täytynee joskus kokeilla
    ja tuotakin herkkua myös Kotosella maistella.

    Hienot kuvasi saavat veden kielelle
    ja Kotosen tädin hyvälle mielelle.

    VastaaPoista