Taas piti nauraa niin, että naamaan sattuu :)

Viikko on ollut valokuvauspainotteinen. Hymyilty on.

Kotona piti äkkiä saada kahvia, joten pikakahvia kehiin!

Niin kiire ei onneksi ollut, etteikö olisi paria donitsia ehtinyt syömään...

Eikä loppujen lopuksi muutenkaan olisi tarvinnut kiirehtiä. 19 maissa läksin entisen työparini kanssa entiseen yhteiseen harrastukseemme: kävin seuraamassa nykytanssituntia ja toteamassa, että oikean päätöksen tein kun en enää jatkanut. En pysynyt vauhdissa mukana edes ajatuksen asteella. Mutta mukava oli seurata taitavia tanssijoita!

Ja paluumatkalla oli niin lystiä, että piti nauraa naamansa kipeäksi! Loppumatkaksi tiemme erosivat ja oli aika vakavoitua. Bongasin bussipysäkillä hienon kahvimainoksen, ja siitäkös kahvihampaan kolotus taas äityi...

...kotona sitten nautin kahvit unelmien ukkomiehen seurassa ;) Ihan tavalliset kahvit.