Viimeistä viedään

Niinpä niin... Vuoden viimeinen päivä tulikin vähän yllättäin.

Pari päivää olen taas ollut pois pelistä.

Vuoden viimeinen migreeni

Mutta tänään olen jo taas melkein kunnossa. Siispä päivän voi aloittaa vaikka suklaalla!

Vuosi sitten sain tämän pelin ja sitten se katosi...

Tänään pelattiin useampi erä Kuopuksen kanssa...

...enkä voittanut yhtään!

Loppuunpalamisen oireita... Siis kynttilöillä...

Esikoinen valmisti brunssit ja ne syötiin kuvaamatta. Kuopus lähti uuden vuoden viettoon kaverin luo ja Ukko teki meille kolmelle juhlaruuat. Tarvittiin myös juhlaservetit...

Tässä kanaa a'la Ukko:

Minä tein perinteisen jälkiruoan: luumurahkaa

Ja sitten vuoden viimeinen kuppi kahvia:

Kanelista ja kaardemummaista joulukahvia maitovaahdolla, nam!

Ulkona paukkuu ja rätisee. Oma vuodenvaihteeni on huomattavasti rauhallisempi ja hiljaisempi...

Vuoden viimeinen tunti menossa...

IKEAn mukit

Tänään ihan asiallista asiaa. IKEAn Färgrik-sarjan mukeista.

http://www.iltalehti.fi/ikea_mukit

 Minulla on neljä vihreää IKEAn Färgrik-sarjan mukia

Tästä lovesta on nyt kysymys:

 Mukia luotaessa on fiksusti ajateltu myös sen tiskaamista.

Kun muki jää pesun jälkeen kuivumaan ylösalaisin käännettynä, ei hieman kuperaan pohjaan jää vettä, koska se valuu uurteen kautta pois.

Näppärää!

Ihanaa, että itsestäänselvästä asiasta riittää uutiseksi!

Tapaninajelulla

Olin salaa toivonut lunta, rekiretkeä... No, ainakin aurinko paistoi ja ihan pikkuisen oli luntakin maassa...

Aamukahvista alkoi tapaninajeluni:

Ja sitten itse asiaan!

Kovin montaa pyöräilijää ei tänään tullut vastaan...

Ajelin Mattilanniemeen...

Aurinko jaksoi juuri ja juuri roikkua metsänreunan yläpuolella...

Niin, ja lunta oli niin kuin tapaninajelulla pitääkin olla!

Se, mitä en vielä kertonut, oli, että tuuli oli hyytävän kylmä. Tässä vaiheessa olin jo aivan umpijäässä!

Pyörä parkkiin, termari esiin ja kahvia ja pientä hyppelyä lämmikkeeksi

Kahvikupillisen jälkeen vaihdoin suuntaa ja pyöräilin suorinta tietä kodin lämpöön.

Olin niin kylmissäni, että kesti tuntikausia, ennen kuin vilunväristykset lakkasivat ja lämpö palasi ytimiini. Siitä ja perinteistä johtuen meillä oli tänään pizzapäivä!

Lämmitellessä ja ruokaillessa saatoin keskittyä joululahjoihini -pari uutta N.C. leffaa:

Iltakahvit siemailinkin sitten uuden uutukaisesta fillarimukista. Tapaninajelun hengessä ;)

Onkohan liian aikaista ääneen sanoa, mutta tänään alkaa tuntua, että olen melkein parantunut...