Eipä olisi ikinä tullut mieleen lähteä juhannuksena Helsinkiin. Miksi ihmeessä siis...? Kuopus oli tulossa kolmen viikon Englannin matkalta, joten Esikoisen ja Ukon kanssa lähdettiin vastaan häntä. Ja samalla otettiin tilaisuudesta vaari ja kahviteltiin vähän pääkaupungissa ;)
Aamukahdeksalta lähdettiin ja taivas oli sininen...
...ja tiellä oli tilaa...
Mutta sitten tapahtui se tavallinen: nukahdin ja heräsin vasta kehäkolmosella...
Taivas oli muuttunut harmaaksi. Mutta mitäpä tuosta.
Meillä oli selvä suunta: Kahvintuoksuinen Helsinki...
...ja Café Ursula tällä kertaa:
Juhannuskoivut ja kaikki!
Mitä ottaisin?
Laktoositon latte...
...croissantti ja macaron, kiitos!
Erittäin aurinkoinen aamukahvi!
Kun kahvit oli nautittu, taivas oli taas sininen :) Laitoimme auton parkkiin keskustassa ja siirryimme...
...ei sentään pyörille... Ihan jalkamiehiksi! Menimme kävelylle kasvitieteelliseen puutarhaan:
Välillä vihreässä, viileässä varjossa...
Pikkujasmike kukki ja tuoksui!
Kaikenlaiset pionit olivat kauneimmillaan...
Kasvimuseon komea kivirakennus valmistui 1903
Juhannus näkyi juhlallisesti ympäri pääkaupunkia
Kävelyllä oli välillä vaarojakin:
Lasin läpi tiirailin lummehuoneeseen, joka on kasvihuoneista suosikkini...
Kaisaniemen 1889 valmistunut palmuhuone
Ulkopuutarhaa on uudistettu kesästä 2014 asti ja työt jatkuvat... Ensi kesänä pitäisi olla valmista
Ihastuttava varjo...
...ja varjon tekijä: hevoskastanja
Ja tästä portista ulos!
Ei päivää ilman Antti Tuiskua... Tästä patsaasta lähti tänään:
Ja liput...
Ajattelimme käydä vielä Tuomiokirkkoa katsomassa...
Tämä rupesi kiinnostamaan...
Mutta ensin se kirkko.
Tuomiokirkko on osa Helsingin empirekeskustaa. Sen
suunnitteli preussilainen (saksalainen) arkkitehti Carl Ludwig Engel
(1778–1840) 1800-luvulla, kun Helsingistä tuli silloisen Suomen
suuriruhtinaskunnan uusi pääkaupunki. Kirkon esikuvana on pidetty
Pietarissa sijaitsevaa Kazanin katedraalia. Tuomiokirkon ensimmäiset
luonnokset valmistuivat jo vuonna 1818. Engelin kuoltua työtä jatkoi
Ernst Bernhard Lohrmann (1803–1870), joka myös oli preussilainen
arkkitehti. Kirkko vihittiin vasta 1852 ja se sai nimekseen
Nikolainkirkko. Maamme itsenäistymisen jälkeen siitä tuli Suurkirkko.
Kun Helsingin hiippakunta perustettiin vuonna 1959, nimi muuttui
Helsingin tuomiokirkoksi. Kirkko on yksi Suomen evankelisluterilaisen
kirkon kymmenestä tuomiokirkosta.
Koskaan ennen ole käynyt Helsingin tuomiokirkossa sisällä...
Kaunis ja näyttävä kirkko!
Hovimaalari Timeon Karl von Neff maalasi tsaari Nikolai I:n lahjoittaman
alttaritaulun Jeesuksen hautaaminen. Sen molemmin puolin polvistuvat
August Wredowilta tilatut mutta kuvanveistäjä Gustav Bläserin tekemät
kullatut enkelit. Alttarirakennelman laakeriseppeleet symboloivat neljää
evankelistaa Matteusta, Markusta, Luukasta ja Johannesta. Myös ne ja
alttarin pienet enkelireliefit tilattiin Wredowilta.
Nykyisissä, vuonna 1967 valmistuneissa tanskalaisissa Marcussen &
Søn -uruissa on 57 äänikertaa. Urkujen komean fasadin suunnitteli
aikanaan arkkitehti Lohrmann Tuomiokirkon ensimmäisten urkujen
rakentajan Edvard Friedrich Walckerin ohjeitten mukaan.
Kirkko häikäisi myös sisältä. Ja häikäistyminen jatkui ulkopuolella...
Kirkon krypta oli alkuun kellarina, jossa olivat kirkon lämmityslaitteet
ja halkovarastot. Maalattiainen tila remontoitiin käyttöön 1970-luvulla
Kesäisin kryptassa toimii Café Krypta, jonka tarjoiluista
vastaavat vaihtuvin vuoroin seurakunnan yhteistyökumppanit. Kahvilan
tuotto menee kumppanin määrittelemään kohteeseen.
Minulle kahvi...
...ja fetapiirakka
Kahvilanpitovuorossa tänään oli Cantores Minores
Käy ihmeessä Kryptassa!!!
Ja liput liehuvat edelleen!
Meidän matkamme jatkui...
Hetkisen odoteltuamme (lento oli tunnin myöhässä...) oli minulla Kuopus sylissäni, punainen matkalaukku mukanani ja kädessä kuppi kahvia!
Kotimatka alkoi. Kuopus kertoi kuulumisiaan ja eipä aikaakaan, kun koko naisväki oli unten mailla...
Mutta sellainen juhannus tänä vuonna!
